Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Hoitotarinat tulevat tänne. Välillä voitte kirjoittaa tarinan myös kaon näkökulmasta.

 

Vieraskirja <  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Ropsu

10.12.2012 21:46
-Huomenta!, huusin herättyäni.

-Huomenta, kaot sanoivat.

Menin laittamaan aamupalaa meille kaikille. Kun olimme syöneet lähdimme puistoon.

-Mennäänkö kotiin? kaot kysyi.

-Mennään vaan, sanoin.

Tulimme kotiin ja laitoin ruokaa meille kaikille. Menimme suihkuun ja saunaan. Illalla katsoimme elokuvan ja menimme sen jälkeen nukkumaan (:

Toivottavasti tämä oli edes kiva (; Kohta tulee parempi kun pyydän Janskua neuvomaan<3

Vastaus:

moi! Noh, huijaat tämän olevan pidemmän näköinen, kun käytät rivivälejä... haa, jäit kiinni!

Noniin, olihan tämä parempi ja saat 5 LP. Pyydä ihmeessaä Janskulta apua. neuvoja saat kun ihan vaan luet muiden tarinoita.

Nimi: Jansku

10.12.2012 21:21
Heräsin todella aikaisin ja menin nopeasti keittiöön laittamaan aamupalaa. Yritin olla super hiljaa, etten herätä kaojani. Menin harjaamaan hiukset ja hampaat. Kello tuli 08:00 aamulla ja puin vaatteet. Lähdin kohti kauppakatua.

Saavuin ostoksille ja ostin pallotikkarin ja päiväkirjan. Nyt minulla on kaikille kaoilleni joululahjat. Käväsin kahvilla ja juttelemassa muille hoitajille. Kello läheni uhkaavasti 09:00 ja nyt tuli kiire kotiin, koska minun täytyy olla kotona ennen kuin kaot heräävät. lähdin juoksuun.

avasin ulko-oven hiljaa ja kipitin huoneeseeni. Piilotin lahjat kaapin päälle missä oli sammakko varjokin. Vaihdoin aamutakkiin vaatteeni, ettei kaot huomaa mitään. Menin laittamaan kaoille puuroa. Ensimmäisenä alakertaan kipitti Rock.
-Hei pikkuinen nukuitko hyvin?, kysyin.
-Joo teetkö ruokaa?, Rock kysyi.
-Kyllä teen mene herättämään muut, sanoin.
-Okei, Rock sanoi ja meni ylös.
Hetken päästä alas ryntäsi kolme iloista kaoa.
-Jansku minkä luukun saa avata?, Marilyn kysyi.
-Kaikki saatte avata luukun numero 10, sanoin.
-Jee kohta on joulu!, Rock riemuitsi.
-Viellä 14pävää niin saa lahjoja, Frank sanoi.
-Niin on, sanoin.
Kävimme pöytään aamiaiselle. Juttelimme Frankin koulusta ja mitä olisi suunnitelmissa tänään. Sovimme menevämme pulkkamäkeen. Käskin kaot menemään aamupesuille ja pukemaan ulkovaatteet. Kello oli 12:00 ja olimme valmiita. Lähdimme matkaan.

Pääsimme perille pulkkamäkeen, mutta siellä ei ollut muita. No kiipesimme mäen ylös ja laitoin kaikki kaot samaan pulkkaan. Annoin heille vauhtia mäkeen. Itse istahdin alustalle ja hörpin kuumaa kahvia. Kaot laskivat monta kertaa ja nauroivat. Jonkun ajan päästä mäkeen tuli myös toinen hoitaja kaonsa kanssa.
-Moikka Roby!, Frank huusi.
-Moi säki oot täällä!, Roby huusi.
-Tuu laskee munkaa!, Frank huusi.
Roby katsoi hoitajaansa ja hän nyökkäsi. Hoitaja istui viereeni ja tarjosin kahvia. Juttelimme poikien koulun käymisestä ja muusta. kaoilla näytti olevan todella hauskaa.
-Hrrr.. Täällä on kylmä, Marilyn sanoi.
-No tulkaahan kaikki juomaan kupillinen kaakaota, huusin.
Kaot tulivat mäen päälle pulkat mukanaan ja istuivat niihin. Siinä nauroimme ja juttelimme juodessa vähän lämmintä. Kello alkoi tulla jo paljon ja oli kotiin lähdön aika. Hyvästelimme toisen hoitajan ja Robyn. Lähdimme kotiin.

Vedettyäni kaoja koko matkan kotiin olimme ovella. Käskin kaot sisään ja itse jäin viellä ulos. Tein lumitöitä hetken ja laitoin pulkat paikoilleen. Menin sisään myös. Laitoin meille keittoa ruuaksi. söimme kaikessa rauhassa ja kaot menivät yläkertaan leikkimään. aloin siivoamaan alakerrassa keittiötä. Yhtäkkiä Frank tuli alakertaan.
-Jansku voisinko saada puhelimen?, se kysyi.
-Voi Frank et sinä tarvitse sellaisia, sanoin.
-Nokun kaikilla muillakin on ja minäkin haluan, Frank initti.
-No minulla ei ole nyt rahaa ostaa sitä, mutta kun olet isompi voit saada sen, sanoin.
-Kivaa olet paras!, Frank sanoi ja meni takaisin ylös.
Aloin pesemään lattiaa ja pöytiä. Kun olin valmis otin pakastimesta vaniliajäätelöä ja laitoin itselleni sitä. sytytin pari kynttilää ja menin sohvalle. katselin uutisia ja söin jäätelöni loppuun. Kello oli 21:00. Olisi aika mennä nukkumaan.
-Pikku kaot hammaspesulle ja nukkumaan!, huusin.
-Okei, kuului vastaus.
Menin yläkertaan hetken päästä ja luin heille sadun. Menin heidän nukahdettuaan itsekkin nukkumaan.

Vastaus:

Joulu saapuu jokaiselle... Kiva lukea jouluisia tarinoita!
Saat 30 LP.

Nimi: nata

10.12.2012 19:12
Ansan näkökulma

Tulin koulusta kotiin ihan tavallisena päivänä.
-Nataa?
Missä ihmeessä nata oli? No, kai se pian tulee. Otin keittiön hyllyköltä mandariinin. Kun olin syönyt, niin alkoi tulla aika yksinäinen olo. Kävelin ulos etsimään nataa, joka yleensä oli minua koulussa vastassa. Pihalla ei ollut ketään. Mutta jotenkin oli sellainen tunne, että joku olisi siellä. Kävelin vähän matkaa, kunnes näin jonkun vilahtavan lehtipensaassa.
-Iikk! Kiljaisin hiljaa ja säntäsin ovelle. Näin henkilöstä vain mustan hupun, pitkän tumman takin ja mustan naamalla olevan huivin.

Juuri silloin säikähdin totaalisesti nähdessäni natan nurkan takaa.
-Ai tulit jo? Öh.. Olin hieman ostoksilla, nata änkytti ja virnisti.
-Tulit varaston suunnalta? Ihmettelin ja puhkesin sitten kertomaan kaiken puskaan juosseesta ihmisestä.
-Äh, ettet vain kuvittelisi? Ei nostalgiassa ole ketään ketä haluaisi pahaa kenellekkään.
-Et usko vai? Huudahdin kiukkuisesti. Juuri silloin sama pensas rapisi tiputtaen lunta ja sieltä säntäsi ihminen... Ja lujaa!
-Hän meni tuolla! Kuiskasin pelästyneenä.
-No.. Niin tosiaan oli. Kuka voi olla täällä hiiviskelemässä tummissa vaatteissa?
-Lähdetään perään! Huusin hetken mielijohteessa. -Jäljet huomaa helposti.

Ja niin olimme hetken aikaa jo sipsutelleet isoja kengänpohjan jälkiä pitkin syvälle metsään.
-Öö, oliko tämä sittenkään niin hyvä idea? nata epäili. -Täällä on aika pimeää..
Kun nata epäili, alkoi minuakin pelottaa. Kävelimme hetken, kunnes mäntyjen takaa pilkisti himmeää lyhdyn valoa.
-Bingo! Kuiskasin natalle kun olimme pienen majan vieressä. Siellä oli ovelan näköinen nainen, joka oli riisunut mustan huivin. Hänen vieressään oli toinen nainen, joka nauroi ilkeästi. He olivat perustaneet leirin.
-Olet loistava, Maria! Kohta saamme Nostalgian vihdoinkin menettämään kaikki kaot meille, toinen naisista hihkaisi ja he löivät kättä päälle.
-Varjostus on mennyt hyvin, mutta tänään minut nähtiin. Joku pikkuinen kao ja varmaankin hänen hoitaja näkivät kun kompuroin karkuun kipittäessäni, Mariaksi nimetty nainen kertoi ärsyyntyneesti.
-Olemme kuulleet tarpeeksi, nata kuiskasi. -Hiivitään pois ja mennään kertomaan poliisille kaikki.

Noin puolen tunnin kuluttua olimme poliisiasemalla hengästyneinä ja kerroimme kaiken toisiamme täydennellen.
-Siellä metsässä, sinisen talon takanako? Poliisi varmisti. -Lähdemme sinne tuota pikaa. Nostalgiaa he eivät ehdi varjostamaan. Eivätkä toteuttamaan suunnitelmaansa, mikä se sitten olikin.
Lähdimme iloisina pois.
-Hyvä Ansa, jos et olisi nähnyt naista, olisi voinut tapahtua vaikka mitä! Nata henkäisi kävellessämme. Punastuin.
-Kiitos. Mutta minulla on hirveästi läksyjä vielä.
Menimme kotiin syömään ja nata tarjoutui auttamaan läksyissä. Poliisi lupasi soittaa kun tietää lisää niistä naisista.

Vastaus:

Olipa jännää, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin! Hyvä juoni

Saat 35 LP.

Nimi: Kinuski

10.12.2012 16:37
Heräsin hyvissä ajoin aamulla ja varoin herättämästä tyttöjä, sillä en halunnut paljastaa yllätystä. Etsin hyllystä Vivienin ja Elizabethin valitseman DVD:n ja laitoin sen telkkarin päälle. Menin vielä varmistamaan jääkaapista ja pakastimesta, että Elizabeth ei ollut löytänyt edellispäivänä ostamiani herkkuja ja syönyt niitä. Onnekseni kaikki olivat tallella.
Menin kuitenkin noin kymmenen aikaan herättämään Elizabethin ja Vivienin joille olin laittanut aamupalan valmiiksi. Molemmat sipsuttelivat pöydän ääreen syömään unisina. Istuin kaojeni viereen ja katselin kun he söivät.
Sitten muistin, että eräässä lehdessä oli hyviä vinkkejä illan suunnitelmiini ja pinkaisin nopsasti hakemaan lehden. Luin lehdestä pari kohtaa ja päätin toteuttaa ne.
Kävelin ympäri taloa ja Vivien seurasi minua tarkasti joka paikkaan. Laitoin aivan kaiken valmiiksi, mutten esille ettei yllätys menisi pilalle täysin, vaikka Vivien olikin tullut perässäni joka paikkaan.
Elizabethinkin syötyä korjasin astiat pois ja ohjasin kaot ulko-ovelle sekä käskin pukea reippaasti. Puin itsekin lämpimästi ja lähdin viemään kaoja ulos. Ulkona oli aika kylmä, mutta halusin ensinnäkin lenkille ja toisena nähdä hiukan kao opiston pihaa ja ympäristöä, sillä Elizabeth oli hukan vinkkaillut haluavansa ruveta harrastamaan voimistelua tai olla cheerleader. Teki muutenkin hyvää kaoille liikkua ennenkö paljastaisin mitä teemme sitten loppu päivän/illan, sillä tyttöjen ilta oli ihana ajatus tälle päivälle.
Tarvoimme lumessa hyvän tovin ja pakkanen alkoi olla jo kiristymään päin. Onneksi kao opisto näkyi jo ja pian olimmekin opiston nurkilla. Elizabeth innostui heti kun ymmärsi, että harkitsin hänen liittymistään jonnekkin harrastukseen. Vivien ei ymmärtänyt yhtään mitä tapahtui, mutta iloitsi kerran kun Elizabethkin teki niin. Paikka vaikutti todella mukavalta ja päätinkin ilmoittaa Elizabethin Cheerleader kurssille. Jätin kaot hetkeksi pihalle ja (taas) laitoin Vivienin Elizabethin vastuulle. Kävin Ripeästi ilmoittamaan Elizabethin kurssille ja palasin takaisin ulos ja heti kun astuin ulos ovesta sain naamaani kaksi hyisen kylmää lumipalloa. Pyyhin lumet kasvoiltani ja kaappasin kaksi tutisevaa kaoa syliini.
- Onko kylmä? Kysyin ja katselin kaojani¨
- Hiukan, vastaa Elizabeth.
- On aika paljonkin, Vivien tiuskaisee Elizabethille ja räpyttelee silmiään.
- No mennään äkkiä kotiin niin päästään lämpimään, ja Elizabeth muuten ilmoitin sinut Cheerleader kurssille, hihkaisen innoissani Elizabethille
- JEIJJ! kuuluu Elizabethin hihkaisu.
Marssin ripeästi kotiin sillä ilma oli jo melkoisen kylmä. Huoneeseemme astuttua laskin kaot maahan ja riisun ulkovaatteeni. Laitoin kaikki herkut esille ja Vivien näytti niin söpöltä ja hassulta kun hän yllättyi herkkujen määrää.
- onko nyt helkku päivä? Vivien hihkaisee ja katsoo minuun.
- Ei nyt ihan, mutta suunnittelin, että pidämme tänään tyttöjen iltaa.
- Oih en oje ikinä pitänyt sellaista, Vivien sanoo jännittyneesti.
Nauroin Vivienin kommentille ja laitoin kaot kuumaan kylpyyn. Kylvyn jälkeen puimme pehmoiset kylpytakkimme ja istuuduimme telkkarin ääreen. Laitoin parituntia kestävän dvd:n pyörimään ja asettelin kaikki ihanat herkut esille. Siinä sitten kaot mutustelivat jäätelöannoksiaan ja minä napsin poppareita. Elokuva oli mainio ja elokuvan loputtua tarjosin Vivienille ja Elizabethille vielä limsat ja sitten aloimme tekemään kasvonaamioita toisillemme. Ilta sujui todella iloisissa merkeissä ja Vivien oli aivan ihastunut kaikkeen uuteen ja jännittävään mitä teimme. Kaot nukahtivat Tv:n ääreen ja kannoin heidät sänkyihinsä. Siivosin illan jäljet vielä ja menin katselemaan nukkuvia neitejäni. En huomannut yhtään, että nukahdin sinä iltana heidän sänkynsä viereen, kuin vasta aamulla kun Vivien ronskisti vain tarrasi hiuksiini ja rupesi leikkimään niillä ja heräsin siihen.

Vastaus:

Kivaa, että Elizabeth pääsi mieluiselle kurssille ja tosi suloista teidän tyttöjen ilta. Hyvää joulunodotusta 35 LP:n siivin!

Nimi: Jansku

09.12.2012 19:38
Heräsin aamulla jälleen ensimmäisenä. Menin ikkunaan ja huomasin ihan kaiken olevan valkoista. Sitä oli liian paljon. Vain valkoista. Juoksin Janskun huoneeseen ja hyppäsin hänen päälleen.
-Jansku helää tämä on tälkeää!, huusin.
-No mitäs nyt?, Jansku sanoi.
-Ujos on tullut paljon jäätejöä!, huusin.
-Hmm.. Menes nyt nukkumaan näit unta, Jansku sanoi.
-Enj nännyt! Tuje kattomaa!, huusin.
Jansku nousi väsyneenä ylös ja kiiruhdin ovelle. jansku avasi oven ja juoksin ulos.
-Katto nyttej! Pajjon junta se on tosin mautonta ja sokeritonta, sanoin.
-Voi Rock sinulla on viellä opittavaa, jansku sanoi.
-Ennen enj talunnut tämänj ojevan täätelöä luujin jitä lumessi, sanoin.
-Se onkin lunta hassulainen noniin mennään sisään, Jansku sanoi ja sulki oven.
Menimme keittiöön ja laitoimme aamupalaa. Frank ja Marilyn tulivat alakertaan.
-Huomenta Jansku ja Rock! he sanoivat.
-No huomenta murut, Jansku sanoi.
-Huomentjaa, sanoin.
-Ööö Miksi Rock lässyttää taas? Marilyn kysyi.
-En tiedä hän varmaan leikkii omiaan, Jansku sanoi.
Aloimme syömään aamiaista. jansku nousi pöydästä ja meni vessaan. Mekin söimme nopeasti ja menimme pesuille.
-Kuka haluaa kauppaan?, Jansku kysyi.
-Me haluamme!, huusimme.
Puimme kaulahuivin ja odotimme janskua. Lähdimme pian matkaan.

Saavuimme kauppakadulle ja menimme kauppaan. jansku otti ostoskorin ja me pikkukärryt. Kävelimme kaupan hyllyjen välissä janskun perässä. Jansku otti mukaansa torttutaikinaa, hilloa, vaniliajäätelön, kahvin, porkkanan ja jotan minä hän piilotti nopeasti. Ostosreissun jälkeen menimme kassalle ja Jansku antoi kassaneidille 16LP. Lähdimme kotiinpäin. Matkalla pysähdyin lumikasan viereen ja otin keltaista lunta käteeni.
-Jansku mikti tämä onj kejtaitta lunta?, kysyin.
-Ei älä koske.., Jansku jätti lauseen kesken.
-Hyyi Rock! Söit äsken pissaa!, Marilyn ja Frank huusi.
-Phyi hyi yööäh!, huusin ja syljin lunta.
-Noniin mennään kotiin, Jansku sanoi.

Menimme kotiin ja Jansku meni nopeasti huoneeseensa. Hän tuli takaisin ja laittoi kaappeihin ostokset. Taikinan ja hillon jätti pöydälle.
-Mitä me temmej?, kysyin.
-Tehdään tähtitorttuja, Jansku sanoi.
-Kivaa!, Marilyn huudahti.
Kun taikina oli vähän sulanut aloimme tekemään leivoksia. Niihin laitoimme hilloa ja kananmunaa voideltiin päälle. Jansku laittoi ne uuniin. Sillä välin rupesimme laittamaan joulukoristeita seinille ja kuuntelimme joululauluja. Meidän ilta oli hurjan hauska. Tortut tulivat uunista ja glögi oli lämmennyt. Menimme kaikkien kanssa istumaan sohvalle syömään torttuja ja juomaan glögiä. Iltaamme valaisti koristeet ja tunnelmaa loi rauhallinen musiikki. Menimme nukkumaan Janskun lukiessa iltasatua meille.

Vastaus:

Hei, tosi hauska tarina! Tuli oikein joulufiilis
Juonessa pysyi hyvin mukana.

Saat 35 LP

Nimi: Ginny♥

08.12.2012 19:45
moi! en ole päässyt koneelle,teknisistä syistä.Nyt kuitenkin meinaan hoitaa;

hiivin makuuhuoneestani.Sipsuttelen portaat alas,ja menen keittämään itselleni kahvia.Haen yläkerrasta vaatteet ja puen ne päälleni.Hörppään nopeasti kahvin ja otan matkalaukkuni.Sitten lähden kohti kaohoitola Nostalgiaa.

"Hei! taidat olla Ginny?" kuulen pirteän äänen takaani.Käännyn ja nyökkään."Minä olen Nostalgian omistaja,ja tässä on Whitney." suloinen tyttökao vilkuttaa minulle ujosti."Tulehan,White,mennään huoneeseemme" hoputan kaon kintereilleni ja otan avaimen.

jatkuu...

Vastaus:

Suloinen alkutarina, joskin todella lyhyt. Noh, ehkä tästä pitenee.

Perusasiat on kunnossa hoitamisen ja tarinan kirjoittamisen suhteen, joten saat 10 LP. Ja vielä kerran tervetuloa! :-D

Nimi: dora

08.12.2012 18:00
ja tässä ois eka hoitotarina. toivottavasti kelpaa

doris heräili makeasti ja hyppäsi sängystä.
-ootko tehny jo ruokaa? se kysyi
-emmekös me meinanneet mennä ruokalaan? kysyin.
-ai niin. unohdin. doris naurahti ja katsoi ulos ikkunasta.
-mennään jo. se sanoi.nyökkäsin ja sitten lähdimme syömään. doris huomasi hoitolalla kao kavereita ja lähti niiden luokse. pian olimme taas huoneessa ja doris luki kirjaa. hetken päästä se sanoi.
-minulla on tylsää.
-vai niin. vastasin
-onko sulla mulle mitään tekemistä?
-hmm... haluaisitko mennä satumetsään?
-joo!!!
-okei. no, mennään! satumetsässä oli hiljaista. tai, no melkein hiljaista. kaikkialla kuului kuisketta. doris tutki paikkoja innokkaasti. kuljimme yhä syvemmälle metsään. pian olimme jo niin syvällä metsässä että auringon säteet eivät ylettyneet sinne asti. mustat orkideat tukkivat tien ja kuuset kasvoivat suorissa riveissä polun molemmilla puolilla. doris oli huomannut hassun kyltin yhden kiven vieressä. itse olin mennyt katselemaan pientä ruusua. se kasvoi kaikkien orkideojen keskellä valo välkkeessä. ja yht`äkkiä
-iiiiiiiiiikkk!!

jatkuu.... joo. oli surkee.

Vastaus:

Kaunis tarina, Haluaisin Vain Isoja Alkukirjaimia oikeisiin paikkoihin...

Ei tämä mitenkään surkea ollut, kiva, että tulit hoitamaan ja tästä tarinasta saat 10 LP! =)

Nimi: ♣Clover

08.12.2012 13:47
♥Hei! Jatkuu... Huomasin kankaanpalasen ja aloin hieman tutkia sitä ja sitten huomasin että pöydänpäällä oli jokin lappu.? Siinä liki:
Hyvä Clover, ihmettelet varmaan ja olet raivoissasi mutta etsin edelleen sitä salaista aines osaa ja satuin samalla löytämään jonkun A:n päiväkirjan kiitoksia vain. @Camilla

Olin niin hämilläni enkä tiedä mitä tehdä, soitin uudestaan Cloverille, hän ei vieläkään vastannut, mietin pääni puhki että mikä aines osa mitä hän haluaa minun päiväkirjastani, mitä tämä kaikki on? Ja sitten keksin.
-Aivan, heureka, Camilla poreito, hänhän on yksi Cloverin kilpailioista siinä ruoka jutussa. Mutta siitä on aikaa miksi hän nyt tulisi takasin.
"kopkop", kop kop! Joku koputti ovenn, menin varoen avaaman sen. SE OLI CLOVER!.
-Clover clover, katso!, Clover?
-Köhököhö, minulla on hieman huono olo ja tiedän kyllä mitä on tapahtunut.
-Kerro minulle, pyydän, ole kiltti!!!.
-Hy-hyväon.
Clover alkoi selittämään kuinka oli lähtenyt lenkille ja ollut normaaliin tapaan pihalla ja sitten hän törmäsi metsässä Camillaan ja he juttelivat, eivät olleet riidoissa enään, Camilla ja clover olivat joskus aikaa sitten oluut kilpasilla ruuan suhteen ja Camilla oli hävinnyt. Camilla ei halunnut mitään muuta kuin tietää hunaja muffinien salaisen aines osan.

-Ja selitin hänelle että se ei ole mikään salaisuus, ja sitten hän vain häipyi hieman allapäin ollen.
-Mutta miksi hän sitten tuli tänne sotkemaan Clover?
-En tiedä Audrey pieni, kysytään.
-Joo!,... mutta miten -.-
-Lähetetään kirje, hän asuu jossain päin merensatamaa.
-Juu lähetetään vain

Minä ja Clover kirjoitimmme kirjettä siinä ja lunta alkoi uudestaan satamaan, tiesin mielessäni että minun olisi pitänyt harjoitella laulamista mutta tämä oli paljon tärkeämpää.

-Onko se valmis Clover?
-On se, Audrey.
-Uuu näytätkö vielä sitä lappusta?
-Juu tässähän se on.
-Hieno voin viedä sen.
-Kiitos Audrey.
Lähdin postia kohti ja lunta tuprutti edelleen, mietin että voisinko piristää Cloveria jotenkin kun hän tuntuu olevan vähän kipeä. Saavuin postille, vein kirjeen ja lähdin takaisin hoitolalle. Saavuin sinne ja Clover oli nukahtanut sohvalle, kömmin hänen viereensä koska minuakin väsytti, ajattelin että herättyämme voisimme siivota yhdessä.

Makeita Unia C: heippa!

Vastaus:

Vauhdikas, ehkä jopa vähän sekava kiireisen ylläpitäjän luettavaksi, mutta menköön kuitenkin 20 LP:n seulan läpi. Tämä oli ihan hyvä

Nimi: ♣Clover

06.12.2012 23:19
♥Hei! Kun saavuin hoitolalle, oli Clover lähtenyt omalle asuntolalleen, ajattelin kerrankin itsenäisesti tehdä jotain, olisin halunnut ilmoittaa Cloverille että minut valittiin laulu osaan mutta ajattelin että se voi odottaa, tein välipalaa ja aloin harjoittelemaan.

-Daaduudaadida.., äh eiei, inspis, tarvitsen ispiraatiota jostain.

En keksinyt mitään joten päätin sittenkin soittaa Cloverille, hän on aaina ollut niin luova ja kekseliäs, odottelin siinä heken kun puhelin hälyytti.
-Hei..
-Ai hei Clo...
-Tämä on Cloverin vastaaja, en juuri nyt pääse puhelimeen joten jätä viesti kikatuksen jälkeen, hihi.
-Jaahas, vai onhän lähtenyt jonnekkin ja jättänyt vastaajan, no kai täytyy keksiä itse sitten jotain.

Lähdin pienelle kävelylle metsään, sieltä saan yleensä inspiraationi, tänä vuonna opettajakunta oli saanut idean etttä se kehittaisi meidän luovuuttamme jos me itse keksisimme laulun sana-.- ei kiva.

Mietin mielessäni laulun sanoja. *Ei kerrottu mulle koskaan, miten oiken rakastetaan, ei kerrottu mulle miten tunteet pitäis kohdata.
JES!, huuhdan itsekseni, olin kesinyt lauluun jo hiukan jotain, mutta onhan se parempi kuin ei mitään, menin vielä kiertelemään paikkoja ja sitten ilta alkoi hämärtyä ja lunta alkoi uudestaan tihkuttaa, katselin hetken merenrannassa kuinka lumihiutaleita osu vedenpintaan ja minä siellä kielipitkällä yritin pyydystää niitä suuhuni. Ilma alkoi myös kylmetä joten lähdin hoitolalle kohti.
-lalaalalalaa, olen niin iloinen että sain alun
Saavuin hoitolalle ja astuin huoneeseeni, juuri kun pääsin sisään, parvekkeen verhot vain heilahtivat ja tumma hahmo lensi pois, juoksin äkkiä katsomaan mutta se kerkesi katoamaan metsän uumeniin.

Voi ei mikä hirveä sotku, kuka tekee tällaista, mutta outoa on että vain...

Huomasin että kaikki kaapit ja hyllyt oli heitetty nurin, en tiedä mitä *hän* oli etsinyt mutta jotain kirjaa varmaan, koska kaikki kirjat olivat pengottu.

-Mitä tuolla on?, sehän on jokin kankaan palanen...?!
-EI KAI VAIN!???? E-EI SE VOI OLLA!!

jatkuu...

Vastaus:

Huu, jännä tarina! Toi lauluhomma alkaa jo tylsistyttää minua...

Mutta aikasta hyvin kirjoitettu ja ihan luettava tarina. 20 LP.

Nimi: Ropsu

06.12.2012 14:53
Huomenta!
mennimme puistoon ja leikimme iltaan.
tulimme menimme nukkumaan!

Vastaus:

Tulin, näin, voitin.

Kirjoititko näin lyhyen (lue: surkean) tarinan vain siksi, että saisit yhden hoitokerran, jottei sinua potkita ulos täältä???

Toiveesi toteutuu pitkin hampain. Saat hoitokerran ja 1 LP. Odotan sinulta jatkossa paljon enemmän!

Nimi: Jansku

06.12.2012 13:05
Heräsin tuikitavallisesti aikaisin aamulla. Kaikki muut nukkuivat sikeästi. Menin alakertaan hakemaan aamupalaa. Kun pääsin alas mietin missä murot olivat. Katsoin kaopöydälle missä ne aina olivat. Ne eivät ollut siellä vaan Jansku oli nostanut ne isoon pöytään. Tallustin Janskun huoneeseen. Hän ei ollut siellä. Pelästyin ja juoksin hakemaan Marilynin ja Frankin.
-Apua Jansku ei ole kotona!, huusin.
-Eikö? he kysyi.
Menimme alas ja katsoimme kirjettä olohuoneessa jonka Marilyn löysi. "Hei kaot toivottavasti nukuitte hyvin. Minulla ei ole hätää vaikka en ole kotona. Lähdin käymään kauppakadulla ja tulen kyllä takaisin T: Jansku." Huokaisimme helpotuksesta, että mitään ei ole tapahtunut ja Frank osasi lukea. Kävimme pesuilla ja menimme olohuoneeseen. Katselimme kaoohjelmia ja odottelimme Janskua kotiin. Kun kello näytti 13:00 ovikello soi. Juoksimme avaamaan.
-Hei pikkukaoni, Jansku tervehti.
-Hei miksi menit yksin kauppaan?, kysyin.
-Koska minulla oli tekemisiä siellä, Jansku vastasi.
-Jaa no tule sisään, Frank sanoi.
Menimme hänen perässään keittiöön ja Jansku alkoi laittamaan koreaa annostelua.
-Menkää vaikka puistoon tulen hakemaan myöhemmin, hän sanoi.
-Joo mennään! huusimme.
Juoksimme eteiseen ja hyvästelimme Janskun.

Menimme läheiseen puistoon jossa oli paljon kaoja ilman hoitajaa. Kaikki kaot leikkivät keskenään ja menimme mukaan. Frank kiiruhti pelaamaan poikien kanssa hankijalkapalloa. Marilyn juoksi toisaalta tyttöjen porukkaan meikkaamaan nukkeja. Minä jäin aivan yksin. Huomasin nurkassa olevan yksinäisen pikkukaon ja menin hänen luokseen.
-Hei miksi olet yksin? kysyin.
-Kukaan ei tahdo leikkiä kanssani, tyttö sanoi harmissaan.
-Minä voin leikkiä kanssasi, sanoin.
-Todellako? tyttökao kysyi.
-Tietenkin tule mennään laskemaan mäkeä, sanoin yksinäiselle kaolle.
-Hei muuten mikä sinun nimesi on? tyttö kysyi iloisena.
-Minun nimeni on Rock entä sinun? kysyin.
-Olen Minni, tyttö sanoi.
-Kiva nimi, sanoin.
-Kiitos, olen 6.v, Minni sanoi.
-Niin minäkin, sanoin.
-Kiva, Minni nauroi.
Saavuimme likumäkeen ja laskimme alas. Meillä oli Minnin kanssa hurjan hauskaa. Teimme lumikaoja maahan ja lumiukon. Menimme lumisotaa. Jansku tuli hakemaan meitä.
-Heippa Minni nähdään! huusin.
-Joo heippa!, Minni huusi.
-Leikitään taas joku toinen kerta! huusin viellä.
-Joo! Minni huusi.
Lähdimme kotiin ja Marilyn tuli Frankin kanssa perästä.

Avasin oven ja ihana tuoksu leijui vastaan. Näin pöydässä paljon ruokaa. Menimme kaikki istumaan. Pöydässä oli silakkapihvejä, siikamousse maljoja ja kaikkea muuta.
-Miksi on näin paljon kaikkea? kysyin.
-Tänään on itsenäisyyspäivä, Jansku sanoi.
-Mikä se on? Kysyimme.
-Se on päivä jona Suomi sai oman maan, Jansku sanoi.
-Uu kerro lisää, Frank sanoi suu täynnä ruokaa.
-Noh vuonna 1917 suomesta tuli itsenäinen valtio monien sotien jälkeen. Sota alkoi vuonna 1939 ja loppui 1940. Käytiin talvisotaa. Ihmisillä oli rankkaa kun perheenjäseniä joutui rintamalle ja kotona oltiin huolissaan, Jansku kertoi.
-Kerro lisää, sanoimme.
-Sen jälkeen kun olemme syöneet ja käynyt iltapesuilla, Jansku sanoi.
-Okei, Frank sanoi.
Söimme ruuan nopeasti ja menimme pesuille. Kun kello oli 21:00 olimme valmiit nukkumaan. Menimme ylös omiin sänkyihin ja Jansku kertoi tarinaa kunnes kaikki nukuimme.

Vastaus:

"-Tänään on itsenäisyyspäivä, Jansku sanoi.
-Mikä se on? Kysyimme.
-Se on päivä jona Suomi sai oman maan, Jansku sanoi.
-Uu kerro lisää, Frank sanoi suu täynnä ruokaa."

Hieno tarina! Repesin tolle uu kerro lisää
Saat 30 LP.

Nimi: ♣Clover

04.12.2012 19:17
♥Hei! Heräsin ennen Cloveria kouluun, menin tuttuun syömään muroja ja laittautumaan, tänään oli tärkeä päivä, on "Suurjuhlan aika", me juhlimme sitä koska koulu täyttää 10v, sitten Cloverkin heräsi.

-Huomenta Audrey.
-Huomenta, Clover, lähden pian kouluun niin.. heippa
-No heippa sitten, eikö se juhla ollutkin tänään?
-Kyllä se on, se on kello: 16:30 hoitajatkin voivat tulla sinne.
-Selvä on, heippa Audrey.
-Heippa

Lähdin kävelemään koulua kohti, lunta tihkutti vähäsen ja lunta oli jo paljon, jouduin "taistelemaan" tieni koululle, saavuttuani sinne, ei ollut mitenkään maatamullistavaa, useat puhuivat siitä mitä pukisivat päälleen juhlaan.

*2h liikuntaa, kemiaa, matikkaa ja kuvista, vai että sellainen päivä* Mietin mielessäni. Koulu sujui normaaliin tapaan ja sitten opettaja kuuluttaa meidän luokassa.

-Hyvät oppilaat, Cookie ei pääsekkään lauluosiioon ja Brokie ei halua laulaa yksin joten onko vapaaehtoisia?

Olisin halunnut huutaa innoissani että joo mutaa hieman nolostutti mutta sanat tulivat suustani automaattisesti: -Minä voin!
-Se on selvää, Audrey laulaa.
Olin innoissani ja sen jälkeen koulu jatkui samaan tahtiin, Koulun loputtua lähdin hoitolalle takasain ja siitä kerron sitten toisessa tarinassa.
Heippa!!!

Vastaus:

Kelpo tarina. Cookiet ja Brokiet hieman häiritsivät. Toivottavasti ne ovat vain keksittyjä nimiä, eivätkä esimerkiksi toisesta kaohoitolasta? Saat 10 LP.

Nimi: Jansku

30.11.2012 16:22
Nousin aamulla aikaisin ja katsoin ulos.. Aloin huutaa.
-Aaaa Jansku tule katsomaan!, minä huusin.
-No Marilyn mikä on noin tärkeää?, Jansku kysyi.
-Katso katso!, huusin.
Jansku katsoi ulos ikkunasta ja huomasi myös, että lunta oli tullut ainakin 20cm lisää yön aikana.
-Noniin rauhoitu, Jansku sanoi.
-Okei okei ok ok ok.., sanoin.
Istuin sohvalle ja avasin television lastenohjelma kanavalle.
Katsoin kelloa ja se näytti 09:00. Ajattelin, että voisin mennä tekemään aamupalaa ja siivota huoneemme tänään. Menin keittiöön laittamaan puuroa. Kaikki muut nukkui vielläkin. Söin puuroa hyvällä halulla kunnes muistin, että huomenna saisi avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. Hypähdin sohvalta ylös ja vein lautaseni keittiöön. Menin raput yläkertaan huoneeseemme ja otin joulukalenterini. Siinä oli suuri kuva kaohoitola nostalgiasta kun se on lumivaipan alla. Laitoin kalenterini seinälle ja Rock heräsi.
-Mitä ihmettä teet?, se kysyi.
-Katsoin joulukalenteriani, sanoin.
Rock nousi ylös ja meni vessaan. Aloin siivoamaan huonettamme ja petasin sängyt. Tosin Frank nukkui viellä. Avasin verhot.
-Huomenta unikeko ylös ja ulos on paljon lunta!, huusin Frankille.
-SÄ OOT IHAN TYHMÄ! LÄHE MENEE!, Frank huusi.
Hän veti peiton päälleen. Pelästyin ja aloin itkemään. Juoksin alas Janskun ja Rockyn viereen.
-No Marilyn mikä on?, Jansku kysyi.
-Fra.Frank huusi minulle ja haukkui, sanoin ja itkin.
-Noh menen sanomaan hänelle, Jansku sanoi.
Jansku lähti ylös ja menin Rockyn viereen katsomaan televisiota.
Kuulin kuinka yläkerrassa ovi aukesi ja meni kiinni.
Kuulin vain puheen sorinaa ja pelasin samalla Rockyn kanssa jotain Wii konsolia. Hetken päästä ovi aukesi ja Jansku tuli alakertaan Frank mukanaan.
-No sori itkupilli kakara, Frank sanoi.
-FRANK! Lopetanko koulun käyntisi jos alat tuollaiseksi? Jansku sanoi.
-Nii toi ei oo kivaa, Rock sanoi.
-SUUKIINNI IPANA! Frank huusi taas.
-Nyt sitten pyydät anteeksi tällä sekunnilla.
-Anteeksi, Frank sanoi.
-Saat anteeksi, sanoimme Rockyn kanssa.
Jansku hymyili. Ja meni pukemaan ulkovaatteet.
-Kuka haluaa puistoon?, hän kysyi.
-MINÄ!, huusimme.
Menimme pukemaan kaulahuivit ja lähdimme Janskun kanssa puistoon.

Puistossa Frank juoksi kavereidensa luokse ja minä menin Rockyn kanssa rakentamaan lumiukkoa. Meillä oli Rockyn kanssa todella kivaa. Teimme meidän perheen lumiukkoina.
-Frank, Marilyn, Rock mennään kotiin!, Jansku huusi.
-Okei!, Huusin ja menimme Rockyn kanssa.
-En tuu todellakaa viel! Frank huusi.
-Noniin uhooja alappas suksia tänne, Jansku sanoi.
-Frank näytti kieltä ja juoksi kotiin.

Tulimme kotiin ja mietimme minne Frank meni. Menin Rockyn kanssa yläkertaan huoneeseemme. Frank oli sänkynsä alla.
-Menkää pois!, Frank huusi.
-TÄMÄ ON MEIDÄNKIN HUONE SENKIN ILKIMYS!, Huusin vihaisena.
-NIIN ON!, Rock huusi.
Frank oli hiljaa ja aloimme Rockyn kanssa leikkimään legoilla. Jansku tuli huoneeseen ja yritti puhua Frankille. Nousin leikittyämme hetken ja menin alas. Menin pöydään ääreen ja muutkin tuli. Aloimme syömään täydessä hijaisuudessa. Kiitin ruuasta ja menin leikkimään ylös. Rock tuli kohta perässä. Kello oli jo 20:00 ja jouduimme menemään nukkumaan kun kello tulisi 21:00. Leikimme Rockyn kanssa koko illan ja menimme nukkumaan. Frank tuli myös ja Janskukin meni nukkumaan..



Vastaus:

Riitoja voi tulla.
Tarinanan tämä oli aika hyvä ja saat 30 LP.

Nimi: ♣Clover

29.11.2012 09:19
♥Hei! Heräsin ennen Audreyta ja tämän herätyskelloa, menin laittautumaan ja syömään aamupalaa. *pirpirpirr*, Audrey herätyskello soi koska tämän piti lähteä kouluun.

-Huomenta Audrey tule syömään aamupalaa.
-Juu,*haukotus* Huomenta.
-Nukuitko hyvin Audrey?
-Kyllä, tänään on koulussa jännäpäivä.
-miksi?
-Tänään on meidän luokalla se päivä kun alamme suunnitella pikkujouluja ne ovat maanantaina.
-Sehän on kiva mutta mitä sanot opettajalle kun et ollut eilen koulussa?
-En tiedä, sanon että... o-olin kipeänä.
-Valehtelisit!?
-Ajattelitko Clover että kerron sen Grammi jutun?
-En kai, mutta pitää lähteä kello on paljon saatan sinut.
-Selvä.

Audrey meni laittautumaan valmiiksi ja sitten lähdimme koululle, matka oli sen verran lyhyt että sen jaksaa kyllä kävellä, saavuttuamme koululle heilutin Audreylle heipat ja lähdin hoitolalle. -Hei hei Clover! -Heippa Audrey!

Ajattelin ääneen: -Mitäs minä nyt tekisin, menen varmaan hoitolale ja no en tiedä. Matkalla hoitolalle yksi hoitajakaverini soitti.
-Hei Clover, onko huono hetki?
-Ei toki, kerro vain.
-Ajattelin jos voisit tulla meille tänään koska serkkuni tulevat käymään ja täällä on hirveä sotku ja kertoisitko mitä ruokaa laittaisin, voin kertoa tarkemmin jos tulet.
-Kyllä minä tulen oikein mielelläni.
-Ihanaa Clover anteeksi nyt vaivasta mutta...
-Ei mitään vaivaa, nähdään sitten heippa!
-Heippa!

Lähdis ystävättäreni luokse siellä sitten:

-Hei Clover ihanaa kun pääsit.
-Kiitos kutsusta, no mitä on mielessä?
-No ensin voisimme siiivota, sopiiko?
-Kyllä kerro vain missä moppi on.
Siivosimme siellä ja samalla kuuntelimme musiikkia, ja juuri kun olimme saaneet siivottua tietenkin ystävättäreni kaatoi kukkasen joka mullasti kaikki paikat ja uudestan, kun loppujen lopuksi kaikki oli valmista menimme tekemään ruokaa.

-Kiitos kloer olet niin kiltti ja hyväsydäminen.
-Kiitos, no minkälaisesta ruuasta he pitävät?
-No he ovat puoliksi Italialaisia niin kai jotain sinnepäin, mutta en minä sitä ruoka kulttuuria tunne, joten.
-Ei hätää, jätä minulle. Aloimme kokkaamaan yhdessä ja saimme kaiken ruuan valmiiksi juuri ennen heidän tuloaan.
-Kiitos vielä kerran Clover olet pelastavaenkeli.
-Ei mitään, mutta minun on aivan pakko mennä, Audrey on päässyt koulusta.
-Selvä, heippa Clover.
-Heippa.
Menin Audreyta vastaan ja yhdessä me sitten menimme hoitolalle ja siellä me sitten vain olimme ja juttelimee tyttöjen kesken kaikesta. Heippa!

Vastaus:

Kelpohyvä, keskiverto tarina. Saat 20 LP.

Nimi: Jansku

28.11.2012 21:29
Heräsin aamulla herätyskelloni pirinään ja nousin ylös. Pakkasin reppuni koulua varten. Tänään olisi matikkaa, fysiikkaa, biologiaa ja kuvaamataitoa. Pakkasin aineiden kirjat ja penaalini. Menin repun kanssa alakertaan ja vein sen eteiseen. Palasin itse keittiöön ja otin muroja aamupalaksi. Kello oli 07:30. Nyt olisi aika mennä. Lähin kävelemään koulua kohti reippaana.

Saavuin koulunpihaan ja menin kavereideni luokse.
-Mooi..!, sanoin.
-Moi mitä otit evääks?, meidän luokkalainen kysyi.
-Otin kaksi leipää sinä?, kysyin.
-Otin omenaa, hän sanoi.
Kello soi sisään ja ovilla jonotti paljon reippaita oppilaita. Kaikki menimme sisään. Kävelin kavereideni kanssa luokkaamme ja istuin paikalleni. Luokassa oli kamala meteli siihen asti kunnes opettaja käveli luokkaan.
-Huomenta oppilaat!, opettaja toivotti.
-Hyvää huomenta opettaja!, me vastasimme.
-Ensimmäisenä meillä on fysiikkaa kaksituntia, opettaja sanoi.
Kaikki otimme kirjat esille ja avasimme oikealta sivulta. Oppitunnit pidettiin ilman välituntia. Oli ruokailun aika. Menimme siistissä jonossa ruokailuun ja otimme ruokaa. Ruokana koulussa oli perunamuusia ja nakkikastiketta. Menin tarjottimen kanssa pöytään ja söin. Puhuimme autoista ja tytöistä. Ruokatunti päättyi ja menimme takaisin luokkaan. Nyt oli vuorossa matematiikkaa.
Kello soi ja menimme ulos. Pelasimme jalkapalloa ja minä sain olla maalivahti. En päästänyt kertaakaan palloa maaliin. Kello soi sisään.
-Hyvä Frank! Olet tosi hyvä maalivahti, kaverini sanoi.
-Kiitos sinäkin olit hyvä puolustaja, sanoin.
-Kiitos, hän vastasi.
Tunti alkoi ja aiheena oli biologia. Opettaja kertoi meille sammakoista ja muista limaisista otuksista. Tunti oli todella mielenkiintoinen ja tunnin päätteeksi menimme taas ulos. Välitunnilla söimme poikien kanssa eväät ja katselimme tyttöjä kun he hyppivät narua.
-Jes enään kuvaamataitoa ja pääsee kotiin, sanoin.
-Niimpä tytöt on ihania katsokaa nyt, Roman sanoi.
-Varsinkin tuo yksi, Evert sanoi ja osoitti yhtä tyttöä.
-Niimpä mut jätkät mennään nyt ulos, sanoin.
Menimme suoraan kuvaamataidon luokkaan ja tunti alkoi. Piirsin ison lauman tyttöjä ja ymryröin heistä yhden sydämellä. Koulu loppui ja menin kotiin.

-Kotona ollaan!, huusin.
-No hei iso koulupoika! Ruoka on jo valmis, Jansku sanoi.
Menin suoraan syömään ja Rock meni repulleni.
-Frank on rakastunu frank on rakastunut.., se lällätteli.
-Enkä ole!, huusin.
-Oletpas katso nyt!, Rock sanoi ja näytti piirrosta.
-Anna minulle se!, huusin.
Nappasin sen ja juoksin ylös. Piilotin piirroksen tyynyni alle ja palasin alakertaan. Jansku vain hymyili. Söin ruokani ja lähdin puistoon.

Puistossa näin taas pojat katselemassa tyttöjä.
-Hei jätkät!, sanoin.
-Mro! he vastasivat.
-Ketä te noin kiinnostuneina katsotte? kysyin.
-Tuota, he osoittivat Marilynia.
-Hän on siskoni, sanoin.
-Olen kyllä kateellinen sinulle, moni pojista sanoi.
-Pelataanko jalkapalloa?, Kysyin.
-Joo mennään tuonne, evert sanoi.
Menimme isolle aukiolle ja aloitimme pelin. Tytöt tulivat kannustamaan ja Marilyn oli siinä mukana.
-Hyvä Frank!, Marilyn ja muut huusi.
-Kiitti sisko!, huikkasin takaisin.
Pelasimme kauan poikien kanssa kunnes minun ja Marilynin piti mennä kotiin.

Avasin oven ja Rock tuli vastaan. Kävelin hänen ohi vihaisena ja otin iltapalaa. Söimme iltapalan kaikki ja menimme nukkumaan (;

Vastaus:

Tämähän oli tosi hauska ja erilainen tarina, kun se oli kirjoitattu Frankin, siis pojan näkökulmasta! Tykkään todella!  Saat 35 LP.

Nimi: nata

28.11.2012 19:15
Ilmoitan niden kummallisten nimimerkillä kirjoittelujen vuoksi, että minulla on eri ip kun aiemmin päivällä, koska olen nyt isäni koneella.

Odottelin Ansaa koulusta. Olin laittanut valmiiksi ruuaksi lihamureketta ja perunaa. Pian ovi paukahtikin.
-Heippa! Ansa huikkasi läähättäen ja seurasi ruuan tuoksua ruokapöydän ääreen.
-Oho tulitpa kiireellä, ihmettelin.
-Niin, no eihän olisi edes ollut kiire.
-Itse asiassa olisi, keskeytin salakavalasti. -Minulla on sinulle ylläri.
-Häh? Mitä, kerro!
Käskin Ansan ensin tekemään läksyt ja menin itse varmistamaan oikean ajan netistä. Teatteri alkaa neljältä. Voi ei, tulee kiire! Mukaan käskettiin ottaa ekalla kerralla joku hattu, sillä ensimmäiseksi on jotain harjoituksia. Ansa ilmestyi hetken päästä takaisin. -Läksyt tehty, kerro jo yllätyksesi!
-Hyvä on, virnistin. -Olen ilmoittanut sinulle paikan teatteri kerhoon! Siellä opit sellaisia näytttelytaitoja. Olit niin kiinnostunut.
-Onko sellainenkin? Jee! Milloin?
-Tänään. Kello neljä. Mukaan tarvitset jonkun hullunkurisen hatun.
Ansa juoksi pois ja tuli hetken päästä päässään vaaleanpunainen vanhanaikainen lierihattu, jossa oli kummalliset kukkakoristeet.
-Vau! Mistä tuon sait?
-Heh, en ole kertonut. Otin sen silloin Kiinasta kun olimme aikamatkalla... Ansa tirskui.
-Hei, varastit! Huudahdin mutta nauroin itsekkin niin vanhalle hatulle. -Nyt on kiire, lähdetään.
Vein innosta puhkuvan Ansan kao-opistolle, missä oli rumputunnitkin joskus pidetty. Kävin parin tunnin aikana lelukaupassa katselemassa joululahjaideoita, mutta en vielä ostanut mitään.

Kun pari tuntia oli mennyt, olin kao-opiston pihalla odottelemassa. Porukkaa tuli pihalle ja Ansa kiikkui vaaleanpunaisen hatun kanssa etujoukoissa.
-Moi Nata! Ansa huudahti. -Meille tulee näytelmäkerhossa huippuhauskaa. Ekalla kerralla saimme keksiä hattuihimme liittyen hahmot joita olimme. Olin neiti Dorianna. Minulla oli opettaja Marlon mielestä kiinnostavin hattu.
-No varmasti oli, hihitin kun kävelimme kotia kohti.
-Ensikerrasta, ei puhuttu vielä mitään.
Kun olimme kävelemässä jo melkein nostalgialla, rupesi kuuluman kummallista haukkumista. Katsoin ympärilleni, mistä se mahtaa kuulua. Jonkun puun takaa pilkahti esiin koira, lujaa haukkuen. Ensiksi pelästyin minä, sitten Ansa kunnon säpsähdyksellä.
-Iik! Ansa kiljaisi vaimeasti ja horjahti sitten ja kaatui tien viereiseen ojaan.
Pelästyin kamalasti ja toljotin juoksevaa, puolikokoista koiraa. Koira juoksi meitä kohti ja pysähtyi sitten äkisti kerran haukahtaen. Ansa katseli ojasta kömpineenä, tärisevänä pallona. Joku huusi.
-Tittaaa! Tuhma koira, tänne! Koira katsoi huutajaa kohti ja juoksi sitten hänen luokseen.
-Anteeksi kamalasti, nainen sopersi ja laittoi koiran hihnaan. -Ei ollut tarkoitus..
Mumisin jotain vastaukseksi ja nostin sitten Ansan nurmikolta. Nainen käveli koiraa nuhdellen pois.
-Voi Ansa miten kävi?
-Kylmä, Ansa sopersi täristen.
-Voi kun et vilustuisi..
Vein Ansan kotiin loppumatkan ja hän pääsi heti lämpimään kylpyyn. Likaojaan kaatuuminen on vaarallista, sillä vesi oli jo pienessä jäähileessä.

-Voi Ansa, voit vilustua. Sinun on vietettävä pari päivää sisällä, sanoin kun olimme myöhemmin sohvalla, Ansa huopaan käärittynä. -Voi, kun ei nousisi kuume.
Keitin meille kaakaota ja vietimme illan sohvalla lueskellen.

Vastaus:

Hyvä tarina. Tosi hyvä! Juoni on mukava, minun on helppo lukea. Saat 35 LP ja vähennän siitä teatterimaksun.

Nimi: ♣Clover

28.11.2012 17:40
♥Hei! En tiedä mistä tiesinsen ja tunsin sen mutta milulla vain oli vain tunne siitä että merihirviöllä oli jokin hätänä. Ennenkuin ehdin sanoa mitään Clover huusi takaan: -Lopeta Audrey, tuo on vaarallista tule pois heti, käsken sinua!!! Ja sitten Romio huusi myös -tule pois!! katsoin heitä molempia ja hymyilin ja sitten käännyin takaisin Grammarin puoleen.

-Haa... -Yksinkö oot vailla ketään, lohtua ei kukaaan anna kun harmittaa, tuntuu kuin yksin ois sut jäätetty iikiaajoiksi, valhetta se on usko mua, vannon sen. Kerro mulle vain mihin sattuja haavas ois?! *KRAUH*. Grammari nosti "pienen" tassunsa ja näytti että siellä oli muraatin piikki, Grammari oli kai saanut sen jalkaansa kun oli kääntyny. -ei hätää, otan sen pois. *kisk* -RYÄÄÄH!!!!, YAM..MM! Grammi meni takaisin pohjaan lepäämään mutta ennen sitä kuin olisi sannut kiitos ja se jätti rannalle kauniin valkean helmen, se kai sitten oli kiitollinen.

-Luojan kiitos olet kunnossa Audrey, tule tänne, tuo oli todella tyhmää, rohkeaa mutta olen todella iloinen ja VIHAINEN.
Juokset pois, salailet asioita ja vielä Grammi. *huokaus* ja nyt kerrot kuka tuo heppu oikein on?!!!

-Ai minä vai, olen Ronald, ja olen hänen YSTÄVÄNSÄ, minua kutsutaan Romioksi, autan häntä koulun musiikki-kokeeseen valmistautumisessa, emme seurustele.
-Mistä tiesit että.. jaa
-Minä menen kotiin, heippa Audrey.
-Heippa Romio, nähdään taas joskus.
Minä ja Clover lähdimme hoitolalle ja selitin matkalla hänelle kaiken, menimme metsään koska siellä ei ole häiriköintiä, lähdin kiireellä koska aamuoli jo pitkällä mutta Romio ei lähettänyt kirjeitä, kukahan ne lähetti, mietimme yhdessä, kun saavuimme hoitolalle, söimme ja molemmat menimme lepäämään. Mietin vain sitä joka lähetti nuo salaperäiset kirjeet, se jää mysteeriksi.
Heippa!

Vastaus:

Vai että Ronald!  Hieno tarina. Selkeydessä on kuitenkin parantamisen varaa. Saat 10 LP.

Nimi: Jansku

28.11.2012 16:58
-Apua auttakaa!, Huusin niin paljon kun pystyin.
Näin Janskun, Rockyn ja Frankin kaukana edessäni. He kävelivät ja menin niin lujaa kun pääsin. He kävelivät portista sisään josta minä en ehtinyt.
-Jansku auta!, ei vastausta.
-Auttakaa!! APUA! Huusin ja kiljuin.
Takaani tuli suuri olento joka ei ajatellut muutakuin tappamista. Sen naama valui verta ja kuolaa. Kiljuin ja lähdin pakoon. Se olento seurasi ja olin todella peloissani. Kiipesin puuhun, mutta olento kaatoi sen ja jäin puiden oksien alle. Kaikki pimeni..

-JANSKU YHYY EI ÄLÄ!, Marilyn huusi.
Juoksin ylös ja Marilyn itki ja pyöri. Sain lievän paniikin. Rock ja Frank itkivät peloissaan tapahtumaa Frankin sängyn alla.
-Marilyn herää! HERÄÄ!, huusin.
-IIIKK!! ÄLÄ SATUTA ÄLÄ SATUTA!!, Marilyn huusi.
-Kuuntele en koskaan satuttasi sinua se on unta, sanoin.
Marilyn rauhoittui ja kiipesi syliini. Pojat uskalsivat tulla meidän viereen.
-Näin kauheaa unta, hirviö tappoi minut ja te vain menitte, Marilyn sanoi.
-Voi kulta en koskaan antaisi mitään pahaa sinulle tai pojille tapahtua en koskaan! sanoin heille kaikille ja pussasin Marilynin otsaa.
-Minua pelottaa, Marilyn sanoi.
-Voi sinua ei hätää, sanoin.
Menin alakertaan ja kaikki tulivat perässäni. Kello oli 04:00. Otin loppu yöksi heidät viereeni ja jatkoimme nukkumista.

Heräsin aamulla ensimmäisenä ja muistin yön tapahtumat. Kummiskin kaikki kolme nukkuivat rauhassa ja menin olohuoneeseen. Laitoin tietokoneen päälle ja menin hakemaan aamupalaa. kun istuin tietokoneelle kaot hiipivät huoneestani ja menivät hakemaan itselleen myös leivät. Kirjotin tietokoneeseen salasanan ja laitoin kaoille lastenohjelmat televisiosta.
-Jansku ethän hylkää minua niinkuin unessa?, Marilyn kysyi.
-En tietenkään ikinä olette kaikki niin tärkeitä, sanoin.
-Voidaanko mennä tänään jonnekkin? Frank kysyi.
-Hmm.. No minne haluaisitte? kysyin.
-Minä haluan rannalle, Frank sanoi.
-Ei sinne mennään satumetsään, Rock sanoi.
-EI EI EI! Ei metsään mennään vaikkapa uimalaan.
-No käykö jos mennään eväsretkelle satumetsään ja joku muu päivä uimalaan ja rannalle, sanoin.
-No joo, pojat sanoi.
-Mutta jos hirviöt tai olennot tekee meille pahaa?, Marilyn sanoi.
-Ei sellaisia ole olemassakaan kultapieni, sanoin.
-Noh okei mennään retkelle satumetsään, Marilyn myöntyi.
Menin keittiöön laittamaan eväitä meille. Valitsin ison korin jonne mahtuu paljon kaikkea.
-Hmm.. Leipää, mehua, piirakkaa, kakkua.., Luettelin itsekseni.
Kun olin valmis menin eteiseen jossa Marilyn, Rock ja Frank seisoivat reput selässään.
-Noniin mennäänkö? kysyin.
-Joo mennään vaan, Rock sanoi.
-Juu kivaa!, Frank sanoi.
-No mennään, Marilyn sanoi.
Lähdimme satumetsään ja matkalla leikimme seuraajohtajaa. Frank sai johtaa ensimmäisenä. Kaikki me saimme johtaa kerran kunnes saavuimme satumetsän rajaan.

Valitsimme hyvän paikan jonne pysähdyimme eväsretkelle. Söimme eväät ja pidimme hauskaa. Alkoi tulla hämärä.
-Jansku voidaanko mennä meitä pelottaa?, Marilyn sanoi.
-Joo pakataan vain tavarat, sanoin.
-Hei haluan antaa noille linnuille leipää, Rock sanoi.
Annoin Rockylle leivänpalan ja se meni antamaan sen linnuille.
-Nonii nyt mennään! Huusin kaot luokseni.
Lähdimme jonossa kotiin ja kerroimme vitsejä. Menimme kotona suoraan nukkumaan (:

Vastaus:

Selkeä, hyvä, pitkä tarina, jota oli mukava lukea. Vuorosanat on hyviä ja tarinassa oli jotakin syvällistä myös. Toivottavasti Marilynille ei jää unesta mitään traumoja. Saat 25 LP.

Nimi: Kinuski

28.11.2012 16:23
Aamu alkoi melko tavallisissa merkeissä, muutta oli aika ihme ja kumma, ettei Elizabeth tai Vivien ollut vielä herännyt.
Menin katsomaan kaoja, mutta annoin heidän jäädä nukkumaan.
Rupesin miettimään mitä keksisin neideille tänään tekemisesksi vai olisimmeko vain sisällä. Sitten keksin.
Kun kerran lumet olivat sulaneet pois, mutta olkona oli kylmä ja märkä sää voisimme pitää ihan oman tyttöjen illan.
Muttei tänään :/
En ollut vielä ostanut mitään!
Pian kuulin parin kaon hiippailevan taakseni ja hihittävän.

-Tinä et huomannut mejtä, Vivien tirskuu ja virnistää ylisöpösti.

- No enpä huomannut, vastaan iloisena.

Vivien istui sohvalle Elizabethin kanssa ja rupesin väkästelemään heille aamupalaa.
Kaojen syötyä pyysin heitä tulemaan luokseni ja esittelin heille muutaman DVD:n ja kysyin mitä he haluaisivat katsella huomenna, sillä päätin, että tyttöjen ilta olisi huomenna!
Kaoni päätyivät kaoleffaan nimeltä Tyttö ja Kao pantteri.
Otin DVD:n talteen hyllylle ja yritin olla paljastamatta mitä suunnittelin.
Halasin molempia kaoja ja sanoin vain että se selviää huomenna.
Mutta nyt pitäisi lähteä kauppakadulle...
Käskin Elizabethin pukea samoin Vivienin.

- Minne ollaan menossa? Elizabeth kysyy innosta soikeana ja virtaa täynnä.

- Käväistään vain kaupoilla, sanon vaatimattomasti ja vinkkaan silmää kaoilleni.

Kaot katsovat toisiinsa kysyvästi ja teputtivat perässäni kun lähdin.
Katselin koko ajan missä kaot menivät ERITYISESTI Vivien.
Vivien oli tänään vain jotenkin super tehokkaalla päällä.
Ja supersupersuper söpöilevällä tuulella.
Vivien ja Elizabeth juoksentelivat koko ajan edelläni, mutta pian oltiin kauppakadulla ja käskin molemmat vierelleni kävelemään.
Kävimme muutamassa kaupassa ja erityisesti Elizabethiä ärsytti etten kertonut mitä huomiseksi oli suunnitteilla.
Kotona laitoin huolellisesti kaikki ruuat piiloon Elizabethilta joka sattui aina "vähän" maistelemaan herkkuja joita ostelen.
Kotona päätin kuitenkin että voisimme poiketa nopeasti hoitolan satumetsässä.

- Käydäänkö satumetsällä, huudan kaoilleni keittiöstä.

- Oi käydään, käydään! Molemmat huutavat yhteen ääneen.

- No lähdetäänpäs nyt saman tein sitten, sanon marssiessani ulko-ovelle ja otan kaojeni ulkovaatteet ja puen ne kaoilleni.

Olimme jälleen ulkona talsimassa mutta nyt olimme menossa kohti satumetsää. Kuljimme hienoa hiekkapolkua pitkin ja pääsimme värikkääseen metsään.
Metsä oli täynnä kaikkea!
Puissa oli lehtiä vaikka olikin jo melkein talvi ja paikassa tuoksui aivan ihanalle.
Luntakin oli satanut, mutta aivan todella vähän ja se sulaisi kyllä ennen iltaa, mutta metsä näytti todella upealta.

- Tuojja on hirrvi, Vivien hihkaisee.

Todellisuudessa siellä käveli peura, mutta eipä Vivien tuollaisia juttuja erottanut vielä kunnolla.
Vivien yritti vaivalloisesti päästä peuran lähelle, mutta se vain juoksi karkuun koko ajan.
Elizabeth taas nappaili ilmasta pienen pieniä lumihiutaleita jotka kiiltelivät auringon paisteessa todella ihanasti.
Muutama orava juoksi puussa ja Vivien huomasi ne ja ryhtyi jälleen jahtaus leikkiin. oravat kiipesivät puuhun ja ennenkuin ehdin kieltää oli Vivienkin puussa.
Oravat hätääntyivät kun pakoreitti oli suljettu ja päättivätkin ruveta uhoamaan Vivien paralle.

- AAAAAAAAAAAAAAAk, Vivien huutaa silmät lautasen kokoisina kun oravat rupesivat hyökkimään häntä kohti.

Käskin Vivienin hypätä samantein syliini ja Vivienhän teki työtä käskettyä.
Otin muutaman kuvan kaoistani sillä ne olvat aivan yli söpöjä leikkiessään yhdessä satumetsässä.
Satumetsä oli aivan erilainen paikka kuin muut paikat. Se on aivan mahtava paikka.

Pian aloin vähitellen taivuttelemaan kaoja lähtemään kotiin päin, sillä ilta alkoi hämärtyä.
Matka meni jo rauhallisemmissa merkeissä niinkuin iltakin. Tein kaoille ruokaa ja he söivät hyvillä mielin. Sitten laitoin molemmat nukkumaan, annoin hyvänyön pusun molempien otsalle ja sanoin että huomenna näette mitä olen koko päivän suunnitellut.

Vastaus:

Todella hyvä tarina! Selkeä, hauska ja juontakin löytyi. Suloista tuo Vivienin lässytys. Saat 35 LP.

Nimi: ♣Clover

28.11.2012 15:27
♥Hei! Heräsin ennen Audreyta ja menin aamutakkipäällä parvekkeelle katsomaan kuinka aurinkonousi ja heijasti valoa taijanomaisesti lumihangesta joka oli ilmestynyt yön aikana, ajattelin vielä mennä keittämään kahvia ja syämään paahtoleipää. Sillävälin kun odottelin paahtoleipäni valmistumista kuulin kuinka postiluukku kolohti, sieltä tuli jälleen sellainen mystinen kirjekuori joka tuoksi kirsikoilta.

-Herätys Audrey! -*haukotus*, No?!
Audrey taisi olla vähän ärtynyt kun herätin hänet.

-Sait jälleen sellaisen mystisen kirjekuoren.
-Näytä, niin aivan se on samallainen kuin eilen mutta kuuntele mitä siinä lukee: kaipuu äänes sun on aivan kohtuuton, äänes sun on kuin satakielen soinnut kauvas kaikuneet, olet mulle kaikkein ja haluan olla lähelläis mutta pelko vallannut mut on ja jäädyttänyt ei sanat nuo suustain ulos pakoon pääse, Toiveen mun on että vielä "joskus onnellinen loppu ikuinen ois meil". rakkaudella♥:X.

-Todella suloisesti kirjoitettu ja ehkä vähän oudosti, vai kuinka Audrey?... Audrey? *pam* Kuulin vain kuinka ovi pamahti kiinni ja näin parvekkeelta kuinka Audrey lähti juoksemaan metsää kohti.
-AAUDREYY!!!, TULE TAKAISIN! yritin huutaa hänen peräänsää mutta hän vain jatkoi juoksemista, katsoin vielä sitä kirjettä jonka Audrey jätti eteisen pöydälle ja alhaalla luki vielä että tule metsään jotta kuulen vielä kerran äänes sun.
Silloin aloin huolestua, puin äkkiä päälleni jä lähdis metsää kohti, olin aivan hukassa kunnes kuulin hempeän ja vaimean äänen, en voinut erehtyä SE OLI AUDREY.
Lähdin juoksemaan ääntä kohti ja juoksin ja juoksin ja juoksin kunnes olin aivan puhki ja jäin hetkesi lepämään pienelle kannolle ja näin pensaiden takana olevan aukion jolla Audrey oli, olisin halunnut mennä sinne mutta sitten näin jonkun toisenkin hahmon joka lauloi Audreyn kanssa ja ihan kuin Audrey olisi ollut iloinen?

-Remembering me, discover and see, all over the world she´s know as s girl to those who are free their minds shall be key. Forgotten as the past ´cause history will lastt... g.. *riks*.
-Ha?! kun olin nousemassa astuin vahingossa yhden oksan päälle ja siellä se kaikui. Menin äkkiä maahan makaamaan jotta he eivät näkisivät minua. -Kuka siellä, tule esiin? se toinen hahmo huusi.
-Tule mennään Audrey. -Selvä. Ja sitten jotain kauheaa tapahtui. Metsässä elävä hirviö heräsi, aukio oli lähellä lampea jossa se nukkui ja näytti tosi ärtyneeltää, se oli hyökätä kaojen kimppuun mutta juoksin väliin. -SEIS! Huusin merihirviölle niin lujaa kuin pystyin.
-Clover mitä sinä täällä teet, vakoilitko minua ja ... Ro
-Niiin ketä?
-Minua ja Romiota... niin Romiota
-Selvä halusin vain varmistaa ettet tee mitään typerää, VAROKAA!!! *ryäh* Olin aivan sekaisin ja huolissani Audreystä ja ehkä vähän siitä toisesta, en tiedä mitä olisi pitänyt tehdä ja silloin Audrey astui esiin.

-Miksi olet vihainen?, pelkäätkö, ei hätää... rauhoitu. Anteeksi kun häiritsimme talviuniasi mutta voin auttaa.
-*murahdus?*, *räyh* Ja aivan kuin se olisi sanonut "kiitos"
-selvä ...haa

Jatkuu seuraavassa tarinassa. Heippa!

Vastaus:

haha! En saanut selvää, oliko tässä joku hirviö vai Audrey'n ihalijapoika. Tarina oli viihdyttävä.  Saat 20 LP.

Nimi: Jansku

27.11.2012 15:09
Oli kaunis talvipäivä ystäväni toi meidät tallille. Olin innoissani enkä edes huomannut että unohdis ratsastus kassini autoon. kaoni huuti perääni. Jansku! Käännyin. Näin kun kaoni istuivat kassini päällä. Nauroin ja hain kassin. Kaoni sai istua kassin päällä. Menin ripeästi talliin. Menin suoraa päätä Kihin karsinalle. Eläinlääkäri olikin siellä tutkimassa Kihin jalkaa.
-Kuinka jalka voi? minä kysyin.
-Se on erittäin hyvässä kunnossa! eläinlääkäri sanoi.
-Sillä voi alkaa ratsastaa mutta vain käyntiä, eläinlääkäri sanoi.
Olin onnellinen. Vihdoin pääsin nousemaan Kihin selkään! Hain Kihin harjapakin ja herjasin sen huolella. Pistin jalkaan vielä varmuuden vuoksi tuen. Sitten pyysin Marilynia ja muita hakemaan varusteita. Laitoin satulan Kihin selkään. Aloin kiristää satulavyötä mutta en saanut kiristettyä sitä. Se oli liian lyhyt.
-Kihi olet lihonnut tai sitten pullistat! minä huudahdin. Kävin vaihtamassa satulavyönn.
-Noniin nyt se menee.
Vedin ja vedin olin ihan tuskissani kun viimein sain satulan tarpeeksi tiukalle. Sitten oli suitsien vuoro. Voi kuinka helposti Kihi ottaakin kuolaimet. Ainakin jos vertaa Murreen. Sain laitettua suitsen Kihille nopeammin kun Murrelle koska sen kanssa tapahtuu sellaistakin temppuilua. Sitten säädin jalustimet ja painuin ulos Kihia taluttaen kaot tulivat Murren kanssa perässä. Aurinko pilkisteli pilvien takaa. Näki että lunta oli tulossa.Nousin satulaan. Voi kuinka ihanaa en muistanutkaan että olisi näin ihana istua tässä satulassa. Annoin hellästi pohkeita ja niin Kihi lähti matkaan.

Päätin mennä tiellä koska siinä oli helpoin mennä. Kihi pysähteli välillä ja yritti mennä penkkaan. Kihi oli varmaan hämillään kun en ole ratsastanut sillä pitkään aikaan.
-Saakohan sinut päästää tarhaan? minä supisin hiljaa. Käännyin ja katsoin onko Murre mukana. Palasin käymään tallissa kysymässä eläinlääkeriltä.
-Voiko Kihin päästää jo tarhaan? kysyin.
-Voit sinä, mutta laita siihen joku tuki, eläinlääkäri vastasi. -Okei. minä vastasin.
Jatkoin ratsastamista ja hyvitellen Kihi lopetti pysähtelyt ja muut temppuilut Murre tosin pukitti parikertaa.
-Eiköhän riitäisi tältä päivältä kaot? kysyin. Kihi ja Murre pärskäisi vastaukseksi.
-Joo, kaot vastasi.
Tulin satulasta pois nostin jalustimet ja menin talliin. Vein Murren sen karssinaan ja kaot harjasi sen huolella. Laitoin Kihille loimen ja vein sen tarhaan Murre jäi talliin. Ainiin voisin vaihtaa vielä tuon tuen. Menin takasin talliin ja vaihdoin tuen. Talutin sen uudestaan tarhaan ja päästin sen menemään. Kihi löntysti kavereidensä luo.
-Mitäs sitten? minä tuumin. Vein Murren ulos harjasin sen ja jätin sen pikkutarhan, Koska ei sitä voi enää sisälle viedä kun Kihikin pitää hakea pois tarhasta. Hyvästelin Kihin, koska kaverini tulisi pian hakemaan. Kiirehdin hakemaan Kihin kaojeni kanssa. Huusin Kihiä ja sieltähän se löntysteli luo. Vein sen talliin ja harjasin sen vielä ja sitten hyvästelin sen. kaverini oli tullut hakemaan. Hain kassini ja menin autoon. Kerroin koko matkan hänelle mitä oli tapahtunut kaot puhuivat hänen kaoilleen. Kun pääsin kotiin söin kävin suihkussa. Annoin kaoille iltapalaa ja vein heidät nukkumaan. Illalla menin taas rättiväsyneenä nukkumaan.

Vastaus:

Et saa tästä yhtä rahaa, koska keskityt vain joihinkin hevosiin, etkä kaoihisi. Kihi ja Murre ovat varmaan ihania, mutta jätetään heppajutut pois täältä, okei?

Yksityinen viesti

27.11.2012 14:55

Nimi: Kinuski

27.11.2012 12:30
Heräsin aamulla aikaisin, sillä tiesin että minun on oltava ajoissa tallissa.
Laitoin aamupalan kaikille, mutta kaot söivät vähän huolimattomasti.
Vivien ja Elizabeth hyppivät ja pomppivat ympäri ämpäri huonetta, kun minä laitoin ratsastushousuni jalkaan ja ängin saappaat myöskin jalkoihini.
- Vivien ja Elizabeth! Tulkaa, pitää mennä ettei myöhästytä, huusin kaoilleni ovelta jo valmiina lähtöön. Kaoni tulivat nopeasti luokseni intoa huhkuen ja hymyilin niille ystävällisesti.
Minua itseäni jännitti ja vatsanpohjassani lepatti perhosia.
Pian saavuimme tallille ja tallin piha oli melko tyhjä.

- Eikö täällä pitänyt olla heppoja? Elizabeth kysyy minulta ihmeissään.

-On täällä, ne ovat vain sisällä. vastaan huolettomasti ja naurahdan Elizabethin kysymykselle.

Talsimme sisälle talliin ja katsoin eräästä listasta kenellä hevosellä menen tunnilla.
Jes! Olin saanut tunnille erään todella mukavan ponin, mutta muuta en ehtinyt ajatella kun Elizabeth tarraa tiukasti kiinni käteeni ja henkäisee kauhistuneesti, kun suuri hevonen kulkee käytävän poikki.
Katsahdan ympärilleni ja helpotun kun Vivien on vieressäni.
Katsoin varmuuden vuoksi vielä uudelleen ja yllätyn kun Vivien ei ollutkaan siinä. Pian löysin kumminkin Vivienin taputtelemassa juuri ohi menyttä hevosta.
Elizabeth roikkui edelleen kädessäni ja aloin tyynyttelemään häntä ja taputtelemaan päähän hellästi. Lopulta Elizabethkin rohkaistuu ja taputtaa hevosta kaulalle.
Lähdin kaojeni kanssa kumminkin laittamaan ponia jolla menin kuntoon ja annoin heidän harjata ponin.

-Onpa se ihana, Vivien huokaisee.

-Saisinpa minä oman hevosen, hän jatkaa ihaillen ponin kiiltävää karvaa.

- No onneksi et saa sillä se saattaisi syödä minut, Elizabeth vastaa dramaattisesti.

-Ei oje sinun päätettävissäsi, Vivien vastaa määrätietoisesti.

- Noni rauha maahan lapsikullat, keskeytän kinastelun joka tuskin olisi johtanut mihinkään järkevään.

Tuntini alkoi ja olin hiukan huolissani siitä vahtisiko Elizabeth Vivienia koko ajan, mutta käskin heidän pysyä näköetäisyydelläni ja olemaan riehumatta.
Huomasin kuitenkin piaa, että he saivat seuraa nimittäin tallin koira tuli leikkimään kaojeni kanssa.
Tallilla meni melko hyvin ja kotimatkalla päätin ottaa meille ruuat mukaan. Mutustimme kaikki tyytyväisinä ruokaa kotimatkan ajan ja kotiin päästyämme passitin molemmat suihkuun ja menin myös itse suihkuun sillä kaoni muistuttivat ennenminkin ruskeita mutapalleroita joilla oli silmät ja suu. No ainakin tiesin, että heillä oli ollut hauskaa vaikka Elizabeth oli hiukan pelännytkin hevosia
Menimme kaikki nukkumaan yhtä aikaa sillä olimme melko väsyneitä, kun olimme vielä päivällä menneet kartanolle leikkimään ja kiertelemään kauppakadun kauppoja.
LääLää tää on ihan p*ska paikka

Vastaus:

OK

Nimi: Kinuski

27.11.2012 01:02
Heräsin aamulla aikaisin, sillä tiesin että minun on oltava ajoissa tallissa.
Laitoin aamupalan kaikille, mutta kaot söivät vähän huolimattomasti.
Vivien ja Elizabeth hyppivät ja pomppivat ympäri ämpäri huonetta, kun minä laitoin ratsastushousuni jalkaan ja ängin saappaat myöskin jalkoihini.
- Vivien ja Elizabeth! Tulkaa, pitää mennä ettei myöhästytä, huusin kaoilleni ovelta jo valmiina lähtöön. Kaoni tulivat nopeasti luokseni intoa huhkuen ja hymyilin niille ystävällisesti.
Minua itseäni jännitti ja vatsanpohjassani lepatti perhosia.
Pian saavuimme tallille ja tallin piha oli melko tyhjä.

- Eikö täällä pitänyt olla heppoja? Elizabeth kysyy minulta ihmeissään.

-On täällä, ne ovat vain sisällä. vastaan huolettomasti ja naurahdan Elizabethin kysymykselle.

Talsimme sisälle talliin ja katsoin eräästä listasta kenellä hevosellä menen tunnilla.
Jes! Olin saanut tunnille erään todella mukavan ponin, mutta muuta en ehtinyt ajatella kun Elizabeth tarraa tiukasti kiinni käteeni ja henkäisee kauhistuneesti, kun suuri hevonen kulkee käytävän poikki.
Katsahdan ympärilleni ja helpotun kun Vivien on vieressäni.
Katsoin varmuuden vuoksi vielä uudelleen ja yllätyn kun Vivien ei ollutkaan siinä. Pian löysin kumminkin Vivienin taputtelemassa juuri ohi menyttä hevosta.
Elizabeth roikkui edelleen kädessäni ja aloin tyynyttelemään häntä ja taputtelemaan päähän hellästi. Lopulta Elizabethkin rohkaistuu ja taputtaa hevosta kaulalle.
Lähdin kaojeni kanssa kumminkin laittamaan ponia jolla menin kuntoon ja annoin heidän harjata ponin.

-Onpa se ihana, Vivien huokaisee.

-Saisinpa minä oman hevosen, hän jatkaa ihaillen ponin kiiltävää karvaa.

- No onneksi et saa sillä se saattaisi syödä minut, Elizabeth vastaa dramaattisesti.

-Ei oje sinun päätettävissäsi, Vivien vastaa määrätietoisesti.

- Noni rauha maahan lapsikullat, keskeytän kinastelun joka tuskin olisi johtanut mihinkään järkevään.

Tuntini alkoi ja olin hiukan huolissani siitä vahtisiko Elizabeth Vivienia koko ajan, mutta käskin heidän pysyä näköetäisyydelläni ja olemaan riehumatta.
Huomasin kuitenkin piaa, että he saivat seuraa nimittäin tallin koira tuli leikkimään kaojeni kanssa.
Tallilla meni melko hyvin ja kotimatkalla päätin ottaa meille ruuat mukaan. Mutustimme kaikki tyytyväisinä ruokaa kotimatkan ajan ja kotiin päästyämme passitin molemmat suihkuun ja menin myös itse suihkuun sillä kaoni muistuttivat ennenminkin ruskeita mutapalleroita joilla oli silmät ja suu. No ainakin tiesin, että heillä oli ollut hauskaa vaikka Elizabeth oli hiukan pelännytkin hevosia
Menimme kaikki nukkumaan yhtä aikaa sillä olimme melko väsyneitä, kun olimme vielä päivällä menneet kartanolle leikkimään ja kiertelemään kauppakadun kauppoja.

Vastaus:

toinenkin hevostyttö keskuudessamme!
No, ihan hyvin oot kaoja hoitanut ja saat 15 LP.

Nimi: Jansku

26.11.2012 22:57
Talsin lumista tietä pitkin tallille. Ilma oli ihana. Aurinko paistoi ja pakkasta oli pariastetta. Saavuin tallipihaan. Menin talliin sisään ja suljin oven perässäni. Se oli jäässä joten se ei kolhatanut kuten yleensä. Hevoset hörisivät karsinoistaan minulle. Hymyilin. Suunnistin Kihin karsinan luo. Avasin sen erikoislukon ja työnnyin pienestä aukosta karsinaan. Kihi hirnahti iloisesti minulle ja näykkäisi leikisästi hihastaan. Näin sen silmissä ilkurisen ilmeen. Vetäisin hihani pois sen suusta ja naurahdin. Suljin oven ja lähdin hakemaan harjoja. Kun saavuin takaisin Kihin luo se oli onnistunut avaamaan karsinan oven ja oli puoliksi ulkona. Ryntäsin estämään sen aikeet. Olin tietysti unohtanut laittaa erikoislukon kiinni. Taas kerran. Harjat olivat rynnätessäni levinneet talli käytävälle ja keräilin ne pikaisesti harjakoriin takaisin kaojeni kanssa. Otin Kihin käytävälle ja pistin molemmilta puolilta kiinni. Se puri naruja mutta ei saanut niitä poikki. Aloin harjaamaan sitä rauhallisin vedoin.Toisella puolella Frank, Marilyn ja Frank saivat harjata. Se tuhisi hiljaa ja steppaili vähän väliä. Se puhkui energiaa. Harjattuani puhdistin sen kaivot. Sen jälkeen Marilyn vei harjat pois ja Rock pintelit. Annoin Kihin jälleen haistella ensin niitä ennenkuin pistin ne sille jalkoihin. Kiristin pintelit suht kireälle jotta ne eivät aukeaisi. Sen jälkeen hain satulan ja suitset. Heitin satulan Cassyn selkään ehkä liiankin kovaa koska se säpsähti hiukan. Taputin sitä kaulalle ja kiristin satulavyön. Otin suitset ja laitoin ne Kihille kaojeni kanssa. Tungin kypäräni päähän ja irrotin hevoseni käytävältä. Tallutin sen pihaan. Pihassa etsin jakkaran ja nousin sen avulla Kihin selkään. Kihi ihmetteli hiukan kaojani ja ettemme olleetkaan maneesissa mutta käyttyityi kiltisti. Säädin jalustimet ja tarkistin vyön kireyden. Maiskautin ja Kihi lähti löntystelemään tietä pitkin kaot sepsuttivat perässä pienellä shetlanninponilla ilmansatulaa. Kihi käveli korvat hörössä ja tarkkaili ympäristöään. Se oli ensimmäisiä kertoja maastossa joten pidin ohjat lyhyenä. Kun saavuimme aukealle paikalle annoin Kihill pohkeita ja se siirtyi sulavasti raviin. Kaoni vain kävelivät Murre ponilla.Kevensin hiukan. Ylös..alas..ylös..alas.. jne. Äkkiä Kihi pysähtyi ja meinasin lentää sen kaulan yli. Se tuijotti korvat luimussa eteensä eikä suostunut liikkumaan. Nousin takaisin satulaan ja etsin katseellani Kihin äkkipysähdykseen aiheuttajaa myös Murre oli pysähtynyt. Äkkiä näin pienen oravan edessämme ja Kihi tuijotti sitä. Aloin nauramaan. Kihi pieni vihasi oravia. Mikä diiva! Kannustin sitä eteenpäin kun kurre oli häipynyt Murrekin jatkoi syömistä aukean reunassa. kihi tuhisi sen perään ja jatkoi ravia. Siirsin käyntiin ja ihailin maisemia. Lunta oli puissa ja ne näyttivät kauniilta. Lopulta käänsin Kihin ympäri. Menimme käyntiä ja Murre napsi havuja tallille asti. Kihi oli jo paljon rentoutuneempi ja yhteistyöhaluisempi. Tallipihassa laskeuduin selästä ja löysäsin vyön. Talutin Kihin ja Murren talliin kaojeni kanssa. Riisuin siltä satulan ja suitset ja vein ne satulahuoneeseen. Kuolaimet hulautin lämpimän veden alla Marilyn teki samna Murren kuolaimille. Sen jälkeeen palasin hevosten luokse ja riisuin Kihiltä pintelit. Rullasin ne siistiksi ja palautin kaappiin. Lopuksi harjasin Kihin pikaisesti ja loimitin fleec-loimella. Vein harjat kaappiin. Hain samalla Frankin kanssa heinää ja kauraa rehuvarastossa. Syli täynnä rehua vein ne Kihille ja kaot yhdessä Murrelle. Ne rouskutti niitä iloisesti ja jätin ne rauhaan. Kurkistin Kihin ja Murren hoitokaappiin. Se oli aivan sotkuinen joten siivosin sitä hiukan Rockyn avustuksella. Viikasin loimet, käärin pintelit, harjasin suojat ja kävin ulkona pölyttämässä harjat. Rustasin hiukan vielä hoitopäiväkirjaan. Sen jälkeen lähdin talsimaan bussipysäkille kaojeni kanssa.

Kotona söimme iltapalaa ja menimme nukkumaan (:

Vastaus:

Jaa... kerrot siis kaojesi ja sinun päivästä sinun "oikeassa elämässäsi" hevostallilla? Täällä Kaohoitola Nostalgiass ei ole tallia, ja olisi hyvä, jos pikku kaot pysyivät Nostalgian alueella. Ettet vain ole kopioinut taas? Vähän epäillen annan tästä kuitenkin hyvästä tarinasta 10 LP.

©2020 Kaohoitola Nostalgia - suntuubi.com