Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Hoitotarinat tulevat tänne. Välillä voitte kirjoittaa tarinan myös kaon näkökulmasta.

 

Vieraskirja  << <  2  3  4  5  6  7  8  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: ♣Clover

26.11.2012 13:48
♥Hei! Tänään oli suuri päivä, vihdoin saisin tietää miten laulukilpailussa kävisi, en yöllä saanut unta, menin katsomaan parvekkeelta tähtiä ja näin tähden lennos, suljin silmät ja pistin sormet ristiin ja toivoin: -tovon että voitan kilpailun.
-Herää Clover, herää!
-Huomenta Audrey, clover heräsi tänään yllättävän pirteänä.
-Onko jotain sattunut?
-Ei kuinka niin?
-Kysyin vaan, tänään saamme tietää voitinko.
-Niin.
-Mennäänkö lenkille, minulla on niin paljon virtaa että voisin hypätä kattoon?
-joo mennään vain, mutta ensin aamupalaa.
-Selvä. Clover ja minä söimme aamupalaa ja clover auttoi minua aamutouhuissa, kuten hiusten laitossa koska ne olivat ihan takussa, olimme valmiita ja lähdimme. Menimme Nostalgiapolkua pitkin kao-opiston ohi, leikkialueen poikki ja jäimme hetkeksi Legenda-joen varrelle auringon lämpöön, sitten vain juttelimme.
-Onpa kaunispäivä, eikö Audrey?... Audrey?
-BÖÖ!
-Iiik, Audrey ei ollut hauskaa
-Ei varmasti
-Kyllä, on. Hei katso tuolla on posti kao. Näimme postimiens kaon joka toi kirjekuoren meille ja toivotti hyvää päivänjatkoa, olin varma että sisällä on tulokset, sanoin Cloverille että mennään hoitolalle lukemaan se. -Selvä mennään vain. Clover vastasi ja lähdimme hoitolalle. Hoitolalla avasammi kirjekuoren ja.. -JEEEEEE!!!!, VOITIN, MINÄ VOITIN, MIETTIKÄÄ MINÄ VOITIN JEE JEE JEE!!!, USKOMATONTA MINÄ VOITIN JEE JEE JEE, IHANAA IHANAA PARASTA JEEEEEEE!!!!! -Hienoa Audrey mitä voitit?
-Hienoa, se on mahtavaa, voitin tämän ruusukkeen, ja vuoden kao idolin, jee!!! -Audrey... -Niin? -Tässä, ostin sinulle ne.
-Ihania, söpö rusetti ja lempi huulikiiltoni. kiitos *pusu poskelle*, kiitos tosi paljon. Mutta aivan mahtavaa. *klink*
-Oo, postia?- HEI AUDREY!, Täällä olisi jokin kirje kuori sinulle, tule katsomaan,
-oo liittyyköhän se kilpailun?
-Siinä lukee: "Onnittelut, huomenna saat uuden yllätyksen, olet tärkeä minulle",rakkaudella♥: Mr.X
-Kukahan se on?
-En tiedä, mystterinen hahmo, ehkä ihailia...
-Niin varaan *hihi*, minä ihailun kohteena.
-Nii'in.
Saimme tietää Cloverin kanssa miten kilpailussa kävi, joku lähetti ihailu kirjeen, sain uudet supersöpöt ruset ja pöivä on kauniimpi kuin koskaan mikä puuttuisi.

Heippa

Vastaus:

Kertakaikkiaan suloinen ja söpö tarina!  ♥ Hyvä, että otit nyt vain Audreyn näkökulman asiaan. Seuraavaksi voit sitten kirjoittaa itsesi kannalta. Saat 20 LP.

Nimi: Siiri

25.11.2012 14:43
Poljin pyörääni kohti sateenkaarta. Olin ollut pitkään poissa täältä, ja juuri kun olisin tullut takaisin, Audrey oli varattu! Odotin joka tapauksessa innolla Gretan tapaamista. Jätin polkupyöräni nojaamaan kirsikkapuun alle ja juoksin sisään kohti minun ja Gretan huonetta.

Greta odottikin jo huoneessamme. Hän luki satukirjaa nimeltä "Rakkaimmat satumme".
- Moi! sanoin. Greta nosti innoissaan päätään. - Moi, hän sanoi iloisesti hymyillen. Sitten hän hyppäsi muitta mutkitta alas sängyltä ja kiehnäsi hetken suloisena jalkojani vasten. En kerta kaikkiaan voinut olla heltymättä, kun tunsin hänen pehmeän turkkinsa jaloissani. - Kerro mulle jooko satu, hän sanoi silmät suurina minua tuijottaen. – Kerro jooko satu.
- Hyvä on, sanoin hellästi. – Mutta en todellakaan satukirjasta. Minulla on hirmuinen määrä satuja itsellänikin… täällä! virnistin Gretalle ohimoani naputtaen.
- Olipa kerran, upeassa lumotussa metsässä todella kaunis haltijaneito… aloitin satuni. Greta tuijotti minua haltioissaan. Kerroin sadun loppuun keksien siihen jatkoa ja eläytyen hahmoihin ja muuttaen ääntäni. Sadun loppuessa Greta näytti todella innostuneelta.

- Haluatko kuulla mun sadun? hän kysyi posket innosta punaisina hehkuen. Nyökkäsin iloisena ja keskityin kuuntelemaan satua pienestä suloisesta kaosta, joka eksyi metsään. Greta oli kieltämättä todella hyvä tarinankertoja. – Minustakin tulee aikuisena kirjailija, kerroin Gretalle. – Harmi, ettei Kao-opistolla ole kirjoittajakurssia.
- No, sanoi Greta, - siellähän on kuitenkin se taikurikurssi. Se olisi tosi kiva, hän sanoi viekkaasti. En voinut olla hymyilemättä pienelle kekseliäälle kaotytölle. – Katsotaan, sanoin pilke silmäkulmassa. – Se kuulostaakin todella hauskalta. Pääseeköhän sinne hoitajatkin? Mutta hei, mitä sinä haluaisit nyt tehdä?
- Mennään jooko ulos, Greta ehdotti. Niinpä kävelimme pian ovesta ulos aulan ja vapaa-ajan huoneen läpi. Greta pyysi minua katsomaan, ja kipusi aivan toisen kukkivan kirsikkapuun latvaan. En ollutkaan koskaan aiemmin tajunnut, kuinka suloiselta ja hassunkuriselta vaaleanpunaisten, hentojen kirsikankukkien keskellä istuva naurava kao saattaisi näyttää! Minä menin virnistellen perässä, ja muutama kao töllisteli meitä, kaoa ja hoitajaa, jotka istuimme vierekkäin kirsikkapuussa nauraen täyttä kurkkua.

- Katsos tätä, sanoi Greta. Sitten hän hyppäsi puusta suoraan lampeen! Vesi räiskyi hänen sukellellessaan pohjaan ja ylös, pintaan ja alas ja taas ylös. Uituaan rannalle hän kikatti jo täyttä kurkkua. Minulla ei ollut mukana vaihtovaatteita, joten kipusin alas runkoa myöten. Greta ryntäili pitkin Keskipihaa, kiipeili enkelin päällä ja polski vedessä. Hain pyyhkeen ja kuivasin hänen pehmoisen turkkinsa. Hänen silmänsä pilkottivat pyyhkeen sisältä.

- RÄYH!
Greta loikkasi päälleni leijonaa matkien. Pyyhe liehui harjana hänen päänsä ympärillä ja paljastetut hampaat välkkyivät. Kierimme hetken ruohikolla, kunnes väsyimme kikattamiseen ja silkinpehmoisella vihreällä nurmikolla loikkimiseen. Jäimme makaamaan paikoillemme ja katselimme pilviä.
- Tuo tuossa on ihan kuin sinä, Greta sanoi minulle, ja näytti pilveä jolla tosiaankin oli aivan selvästi pää, kädet ja jalat.
- Tuo taas muistuttaa sinua, sanoin osoittaen pyöreähköä poutapilveä.
- Totta, Greta sanoi. – Sen vieressä on kirjanmuotoinen pilvi, katso!

Pian kyllästyimme kuvien etsimiseen pilvistä, ja menimme leikkipihaan. Gretan mielestä suloinen pikku aukio puumökkeineen ja nallekarhuineen oli kuitenkin tylsä, joten siirryimme viidakkopihaan. Siellä Greta oli kuin kotonaan! Hän silitteli värikkäitä käärmeitä ja gepardeja, eikä saanut tarpeekseen puumajan katolla kiipeilystä. Lopulta hän laskeutui alas ja alkoi kertoa minulle tarinaa viidakkoaukion käärmeestä, joka ei saanut ystäviä myrkkynsä vuoksi. Lisäksi hän haki puusta kipollisen marjoja meille evääksi.

Lopulta väsyimme leikkimiseen ja tarinoitsemiseen ja palasimme Gretan huoneeseen. Kello oli jo yli kymmenen, omatkin vanhempani olivat varmaankin jo suunniltaan huolesta. Peittelin Gretan ja annoin hänelle hyvänyönsuukon, kerroin iltasadun ja lauloin unilaulun. Sitten toivotin hyvät yöt ja poljin hyvillä mielin kotiin nukkumaan.

Vastaus:

Jansku sanoi, että tämä olisi kopioita kaohoitola Sateenkaaresta, onko? Koska en tiedä varmuutta, arvostelen tämän nyt ihan normaalisti:
Ihan hyvä tarina, tykkäsin! Saat 25 LP.

Nimi: ♣Clover

25.11.2012 11:31
♥Hei! (Audrey) Tänään on tärkeä päivä, on viimein sen laulukilpailun aika jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa, sain eilen lauluni valmiiksi, olen kai ihan tyytyväinen siiihen.
-Cloveerr, Clover, Clover!!
-hym... ai huomenta "haukotus", mikä saa sinut heräämään näin aikaisin?
-ETKÖ TODELLAKAAN MUISTA!?
-Aivan se laulukilpailu, monelta se olikiaan.
-Niin. Odota käyn tarkistamassa, herran jestas se on 2h päästä.
-Voi ei nyt töpinäksi.
(Clover)Minä ja Audrey menimme syömään aamupalaa ja sen jälkeen lähdimme Tuulimyllylle harjoitttelemaan vielä, halusimme olla ensinmäisten joukossa jotta emme joutuisi mihinkään hirveään tungokkseen. -Perillä ollaan Audrey, jätetään takit vaikka tähän pöydälle.
-Selvä. Menimme saliin ja Audrey meni lavalle ja esittti kappaleensa.

- Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip, there are a lot of...Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip. Who i wanna be. They call me calm, strong, and cool. Everyone says that i am popular,. But the truth is, i'm not like that att all, i'm just an ordinary girl. I wish i could just get rid, of all this pressure and be myself. Just be who you wanna be, your Guardian characters are with you just do it the way you wanna do it. It'll be okay! Just be who you wanna be, Having only one style would be way too borning, Just be who you wanna be... YOU CAN DO ANYTHING!!!

-Bravoo, Audrey, s meni tosi hyvin, woohoo!!
-Niinkö kiitos, toivottavasti pärjään muille.
-Montako teitä tulee tänne?
-varmaan 8 plus minä ja 3 ryhmälaulua, niin olen ymmärtänyt.
-jaa, no mitä nyt tehdään?
-Mennään vaikka pienelle kävelylle niin ei tarvi ajatella vakavasti aina.
-Selvä
(Audrey) Minä ja Clover lähdimme Nostalgia polulle ja olimme vähä aikaa leikki alueella, vilkaisin kelloa ja se oli varttia vaille. -Äkkiä Clover meidän täytyy mennä muuten myöhästymme!
-O-ou juostaan. juoksimme niin nopeaa kuin pääsimme ja kekesimme juuri paikalle, meille kilpailioille jaettiin esiintymis numerot olin viimesenä, onnksi. aikaa kului ja kului ja kului, näin Cloverin kanssa monta hyvää esitystä, en olllut varma pärjäänkö heille, ja sitten viimeinen ennen minua oli joku mystinen kao joka sanoi nimekseen "Secret Princess" kun hän alkoi laulaa koko sali muuttui kuollon hiljaiseksi. ja sitten hän alkoi laulaa:
- In the empty stage the .. ymm. Hänen laulamisensa loppui, hän vain ei kyennyt enään laulamaan, hän vain huusi "ANTEEKKSSI" ja lähti pois, olisin halunnut kysyä häneltä mikä oli mutta oli minun vuoroni.
-Hy-hyvää iltaa kaikki kaot ja kaojen hoitajat, o-olen Audrey ja laulan laulun nimeltä, T-t-true.

- Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip, there are a lot of...Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip. Who i wanna be. They call me calm, strong, and cool. Everyone says that i am popular,. But the truth is, i'm not like that att all, i'm just an ordinary girl. I wish i could just get rid, of all this pressure and be myself. Just be who you wanna be, your Guardian characters are with you just do it the way you wanna do it. It'll be okay! Just be who you wanna be, Having only one style would be way too borning, Just be who you wanna be... YOU CAN DO ANYTHING!!!
-Bravoo, "vihellys", upeaa, ihanaa
-Olet ihana AAudrey, "vihellys, bravoo!!!
-Jee,!!! olet paraas Audreyy!!
Yleiso kannusti ja huusi innosta kun olin lopettanut laulamisen.
(Clover) Audreystä oikein näki kuinka ilo valaistu hänen kasvoiltaan ja ilon kyyneleet virtasivat hänen silmistään, tästä Audrey oli unelmoinut aina ja toivonut juuri tällaista tilaisuutta ja nyt sai sen. Nyt jää tuomareiden harteille mitä mieltä he ovat kilpailijoista ja ku vie voiton kotiin,
tuomarit kuuluttivat yleisölle että saisivat huomenna kuulla ketkä voittivat laulukilpailun koska tämän päivän he miettivät kuka on ansainnut palkinnnon.
Hei, hei, katsotaan miten Audreyn ja sen mystisen hahmon käy, seuraavassa tarinassa.

Vastaus:

Kelpo tarina. Älä jooko aina vaihtele sitä joka kertoo tarinaa. Tee vaikka niin, että yhden tarinan kertoo Audrey ja toisen ♣Clover. Saat 20 LP.

Nimi: ♣Clover

24.11.2012 13:30
♥Hei! (Clover) Heräsin jossain siinä klo 07:00 maissa, ihmettelin kun Audreyn sänky oli jo pedattu ja ruoka oli lämpimänä hellalla ja pöydällä oli lappu jossa luki: "harjoittelemassa tuulimylllyllä, ruoka hellalla jos haluat voit tulla kuuntelemaan". @:Audrey"
Söin ruuan, pesin hampaat, puin päivä vaatteet ja lähdin tuulimyllylle. Kuulin aulassa jo kaunista laulua. Tämän vuoden laulukilpailun aiheena on TAMAGO, ties mitä se tarkoittaa.
- Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip, there are a lot of...Hop step jump, Drew draw drawn, Chip syrup whip. Who i wanna be. They call me calm, strong, and cool. Everyone says that i am popular,. But the truth is, i'm not like that att all, i'm just an ordinary girl. I wish i could just get rid, of all this pressure and be myself. *tap tap tap*
-Bravoo *vihellys* hienoaa!! Audrey oli oikein huolella työstänyt lauluaan koska kilpailu on pian.
-Oi, Clover oletko todella sitä mieltä?.
-Todellakin, laulusi & äänesi on aivan taijanomainen.
-Ki-iitos  , Ääneni on aivan heleänä ja väsyttää ehkä hieman vielä.
-Juu, mennään vain.
Lähdimme hoitolalle ja me hyräilimme Audreyn tekemää laulua.
-lalaalallaalaallaalaala...
-laulusi oli kyllä aivan ihanaa, voitat varmasti.
-no jaa, onhan siinä vielä vähän työstämistä, mutta, jaa
Saavuimme hoitolalle ja tein Audreylle pientä syötävää ja keitin teetä. *haukotus*- minua väsyttää vähän niin menen nukkumaan. -makeita unia Audrey. -Kiitos Clover.
Sillävälin kun Audrey meni nukkumaan, lähdin kaupungille ostamaan jotain pientä Audreylle. Menin kauppa Punahuuleen ja ostin hänelle kiiltävää huulipunaa joka tuoksuu mansikalta.
ja uuden rusetin.Ei kerrota vielä Audreylle, se on yllätys vielä. Katsotaan mitä suraavassa tarinassa tapahtuu, ja kilpailussa. heippa

Vastaus:

Okei. Tarinasi ovat täynnä laulua!  Lisää juonta pikkiriikkisen kaipaisin. Saat taas 15 LP.

Nimi: Nata

24.11.2012 11:26
Söimme Ansan kanssa aamupalaa.
-Meillä oli eilen koulussa uusi oppilas tutustumassa. Sellainen Frank, Ansa kertoi.
-Ahaa, minä tiedänkin ehkä Frankin hoitajan. Miten pipon virkkaaminen sujuu?
-Öh, olen saanut aikaiseksi vain pienen alun.
No ei tainnut Ansakaan olla virkkaamisen ylinystävä. Mietimme hetken mitä tekisimme ja päätimme sitten lähteä ulkoilemaan.
-Ei siellä ole edes pakkasta, sanoin ja vedin takin ylleni.
Kävelimme ulos ja näimme heti tolppaan pistetyn ison mainoslapun. Katsoimme lappua.
-Voi nostalgian teatteri tuulimylly on järjestänyt näytöksen Nalle puh ja viileä kivi. Tarkoitettu yli 7vuotiaille kaoille hoitajineen. Kiinnostaisiko sinua mennä katsomaan näytelmää? Luin ääneen.
-Onko siellä samanlaista kun oli menneisyyden Kiinassa? Ansa naurahti. -Mutta joo, mennään käykö?
-Mennään vain, teatterissa on hyvin mukavaa. Se on kaikille ilmainen ja tänään kello 14.00.
-Jeeee!
Kävelimme pienen lenkin metsätiellä ja tulimme takaisin sisälle.
-Millon lähdetään teatteriin? Ansa hihkui.
-Ei enää pitkä aika. Käydäänkö ostamassa karkkia naposteltavaksi?
-Joo!
Kävelimme hedelmäbaariin ja ostimme naposteltavat. Sitten menimme etsimään teatteri tuulimyllyä. Saisimme hyvät paikat kun menisimme ajoissa. En ollut varma, muissä teatteri sijaitsee. Mutta ei kestänyt kauaa, että löysimme joen, ja sillan jonka kautta pääsimme pieneen teatteri rakennukseen.
-Hei, tulimme katsomaan Nalle puhia, tervehdin vastaanottajaa. Saimme valita istumapaikat. Porukkaa oli jo jonkun verran. Tervehdimme muita ja menimme istumaan. Tunsin muita kaoja hoitajineen.
-Ääh, tylsää, milloin alkaa? Ansa kysyi hetken istumisen jälkeen. Ja juuri silloin valot sammuivat ja näytös alkoi. Olivat kyllä ihan erilaisia näyttelijöitä, kuin menneisyyden Kiinassa.

Kävelimme näytöksen loputtua kotiinpäin. Kaikki popparit olivat menneet äkkiä. Keskustelimme näytelmästä.
-Vähän olisi hienoa olla noin hyvä näyttelijä ja olla mukana näytelmissä, Ansa sanoi unelmoivasti.
-Niin, ja olisi varmasti hauskaa esittää nalle puhia, tirskahdin.
Kun saavuimme huoneelle söimme vähän ja suostuin leikkimään Ansan kanssa teatteria. Ansa selkeästi kiinnostui näyttelemisestä. Pelleilimme ja leikeimme Talentia.
-Minua väsyttää vähän, mennäänkö jo iltatoimille? Kysyin vaikka Ansa olisi leikkinyt näytelmiä koko yön.
Kävimme suihkussa ja menimme vielä hetkeksi katsomaan telkkaria. Mutta sitten alkoikin väsyttää jo aika paljon.

Vastaus:

Minä rakastan henkilökohtaisesti teatteria hyvin paljon, joten tätä tarinaa oli kiva lukea!  Hyvin kirjoitettu, juonellinen stoori. Saat 25 LP.

Nimi: Jansku

24.11.2012 09:57
Herätyskelloni soi 07:00. Nousin sängystä ja laitoin puuron kiehumaan. Menin yläkertaan lasten huoneeseen.
-Frank herääppäs nyt, huhuilin.
-Miksi näin aikaisin?, se kysyi.
-Koska minä nyt käsken, sanoin.
-Okei, kuului vastatus.
Menin alakertaan huoneeseeni ja puin vaatteet. Kun olin pukenut menin vessaan harjaamaan hiukset ja pesemään hampaat. Menin keittiöön sekoittamaan puuroa. Frank tuli unisena alas ja istui pöydän ääreen.
-Käyn ylhäällä, sanoin.
-Okei, Frank sanoi.
Kiipesin ylös jälleen lasten huoneeseen. Herätin Marilynin ja Rockyn.
-Vien Frankin kouluun niin jätän teille aamupalaa pöydälle,sanoin.
-Okei, Marilyn sanoi.
-Tule pian sitten takasin, Rock sanoi. Nyökkäsin vastaukseksi.
Menin alakertaan ja Frank oli syönyt aamupalansa. Menimme eteiseen laittamaan ulkovaatteet ja lähdimme ulos.

Kävelimme utuisessa aamussa kohti yllätystä.
-Minne me menemme kun sinulla on tuo reppu?, Frank kysyi.
-Kauppaan, vastasin.
Jatkoimme matkaa iloisena kunnes pääsimme perille. Menimme pihaan missä oli paljon lapsia.
-Hei onko tässä uusi oppilaamme, opettaja kysyi.
-Kyllä hän on Frank 10.v erittäin kiltti ja jekkuilee vähäisen, sanoin.
-Okei no se tuskin haittaa mennäänpäs tutustumaan kouluun, opettaja sanoi.
Lähdimme kohti suurta rakennusta. Menimme ovista sisään ja opettaja esitteli meille kouluaan. Kertoi koulun historiasta ja muusta. Tänään Frank oli vain yhden oppitunnin tutustumassa ja sitten menimme kotiin.

Astuin sisälle Frank kirkuen ilosta.
-Kotona ollaan! Huusin.
-Mooi toitteko meille mitään?, Marilyn ja Rock kysyi.
-Ei tuotu olimme..
-KOULUSSA! Fank huusi kesken lauseeni.
Kaot menivät yläkertaan ja jäin laittamaan päivällistä. Kello oli jo 17:00 ja ruoka oli valmista noin 18:00.
-Rock, Frank, Marilyn syömään! huusin ylös.
-Juu tullaan! He vastasivat.
Kaikki tulivat alas ja istuivat pöytään. Juttelimme kaikkea kivaa ja katsoimme televisiota illan. Kello tuli paljon ja oli aika mennä nukkumaan. Vein kaot ylös ja he nukahtivat heti. Menin alas ja itse nukkumaan.



Vastaus:

Kiva, että Frank pääsi kouluun. Kaot haluavat asioita ja ne on ainakin useimmiten hyvä toteuttaa. Saat 20 LP.

Nimi: Jansku

23.11.2012 16:07
Aamulla heräsin kuppien kolinaan. Nousin ylös ja menin katsomaan. Frank oli laittanut puuroa ja laittoi sitä lautaselleen.
-Hei mitä teet, kysyin.
-Aamupalaa kohta pitää mennä, Frank sanoi.
-Minne, kysyin kummastuneena.
-No kouluun kaikki isot pojat on koulussa pakkasin repunkin,Frank sanoi.
-Voi höpsö et ole koulussa, sanoin.
-MUTTA MINÄ HALUAN! Frank huusi ja juoksi ylös.
Katsoin hömistyneenä hänen peräänsä ja kuulin itkua. Hän oli mennyt yläkerran vessaan itkemään. Kiipesin ylös.
-Frank kuuntele nyt et pääse viellä kouluun, sanoin.
-Minä haluan! Hän huusi.
En kunnellut enempää vaan menin katsomaan Marilynia ja Rockya.
He olivat jo heränneet ja leikkivät leluillaan yhdessä. En viitsinyt häiritä heidän mukavaa leikkiään. Menin alas ja laitoin aamupalaa.
-Frank Marilyn Rock syömään!, huusin.
-Joo tullaan Rock ja Marilyn huusi.
He söivät aamupalaa ja menin suihkuun. Tulin suihkusta Frank ei ollut yönyt aamupalaa.
-Frank älä mökötä nyt syömään, huusin ylös.
Kuului vain murinaa. Kävelin rappuset yläkertaan ja menin pukemaan vaatteet. Meikkasin ja harjasin hiukset. Lakkasin kynnetkin ja laitoin uuden korunikin. Kun kello näytti jo 13:20 Frank ei ollut tullut vessasta viellä ulos. Menin alakertaan.
-Kuka haluaa puistoon, kysyin.
-Minä! Kaikki huusivat. Hetkessä kaikki oli pukenut kaulahuivin ja olimme valmiit menemään ulos.

Kävelimme puistoon ja menimme koulun ohi. Frank katsoi koulua lumoissaan ja käveli puutapäin.
-AU!, se huusi.
-Oletko kunnossa?, kysyin.
-Joo, se sanoi. Marilyn kikatti hiljaa loppumatkan ja jatkoimme matkaa puistoon.

Pääsimme puistoon ja kaoni riensivät leikkimään. Menin itse penkille muiden hoitajien kanssa ja he tarjosivat kahvia termostaattipullosta. Juttelimme pitkään kunnes alkoi tulla vähän nälkä.
-Jansku katso teimme lumikaon, Frank sanoi.
-Ompa hieno, mutta mennäänkö kotiin.
-Joo meillä on nälkä kaikilla, Rock sanoi. Lähdimme siis kotiinpäin.

Saavuimme kotipihaan ja menimme sisään. Laitoin ruokaa kaojen katsoessa lastenohjelmia. Laitoin kinkkukiusausta ja ruisleipää.
-Tulkaahan syömään, sanoin.
-Joo, Marilyn sanoi.
Söimme kaikki yhdessä ja vein heidät kylpyyn. Kello tuli jotain 20:00 kun sain heidät nukkumaan. Lysähdin sohvalle ja soitin puhelun. Puhelun päätyttyä menin pesemään hampaat ja nukkumaan.

Seuraavassa tarinassa selviää minne soitin (:

Vastaus:

Perusarkea. Tylsää, mutta tarpeellista. Kirjoitusasu on aikasta kohdallaan, kiitän! Saat 25 LP.

Nimi: ♣Clover

23.11.2012 15:29
♥Hei! Minä ja Audrey muutimme vähäaika sitten uuteen asuntoon, se on todella kaunis ja siellä on kaunis parveke, on myös lisää uutisia, Audrey aloitti koulun koska haluaa kao-opistoon sitten opiskelemaan, Audreyn suurin unelma on tulla kuuluisaksi laulajaksi. Mutta tänään me heräsimme normaaliin tapaan todella aikaisin, puimme päälle söimme vähän ja lähdimme aamu lenkille. Hölkkäsimme nostalgia polkua pitkin ja jäimme vähäksi aikaa leikkipuisto aukiolle, siellä sitten Audrey vähäaikaa temmelsi ja leikki nuorempien kaijen kassa ja minä pidin pienen hengähdys tauon, huomasin myös että joku naputteli jotain ilmoitusta vähän kauvempana.
-Audrey odotatko tässä vähä aikaa niin käyn tuolla?
-Juu, toki.
Kävin katsomassa mikä se oli ja se oli ilmoitus kaojen laulu kilpailusta joka pidettäisiin 3 päivän päästä kartanossa.
-Audreyy, tule katsomaann!! huusin Audreyn tulemaan tännä.
-No,? EIKÄÄ
-No mitäs sanot pitäisikö osallistua?
-Tietenkin osallistun, rakastan laulamista enämmän kuin mitään.
-niinkö?
-niin ja olet sinäkin tärkeä laulamisen ohella.
- kiito
-Menään heti kotiin haluan harjoitella, kilpailuhan on pian, jooko Clover.
-Selvä.
(Audrey) Lähdimme hoitolaa kohti, ja olin aivan innoissani kilpailusta, vihdoin pääsen näyttämään että minustaon tähän ja pystyn siihenl, Clover ihana sanoi rttä voi autaa jos tarviten sitä.
-Kiitos vielä kerran Clover.
-Ei mitään, pikku juttu.
Saavuimme hoitolalle ja menimme syömään, sen jälkeen Clover kysyi onko minulla läksyjä viikonlopuksi, vastasin että ei ole.
-Selvä, menetkö harjoittelemaan Audrey?-Kyllä menen tuulimyllylle.
-Selvä älä viivy myöhään, pyydä vaikka joitain ystäviäsi mukaan.
-Selvä, heippa.
-Heippa. (Clover) Niin se Audrey nyt lähti ovesta pihalle ja siivosin pedit ja menin lukemaan lehteä ja no yritn kai keksiä tekemistä. Katsotaan siiten seuraavassa tarinassa miten Audrey on edistynyt laulunsa kanssa. Heippa!

Vastaus:

Saisitko tekstiäsi vahän helpommin luettavaksi, koska muuten tämä on aika hyvä.
Laulukilpailu on kiva idea. Saat 15 LP.

Nimi: ♣Clover

21.11.2012 15:02
♥Hei! (Audrey) Kun tulin kotiin, Clover vielä nukkui sohvalla sikeästi. Kun tulin kotiin ensinmäisenä huomasin kuinka kaikki kiilsi ja pesuaine vielä tuoksui, Clover ihana oli siivonnut paikat. Menin keittiöön tekemään ruokaa.

(Clover) Kuulin keittiöstä pientä kolinaa mutta ajattelin että kuulen omiani mutta sitten kuulin oudon äänen, se oli kimeä piipittävä ääni. Luulin sitä palovarottimeksi ja nousin ylös.
-Apuaa! missä palaa, apuaa!!!
-Rauhoitu Clover se oli mikro -.-
-Jaa.... hups
Se olikin mikro joka piippasi kun Audre sulatti jäässä olevaa kaalia, hehe

-Huomenta muuten Clover.
-Huomenta Audrey, mitä sinä alunperinolit tekemässä?
-Sulatin kaalia, olisin tehnyt salaattia mutta en kai sitten.
-Mennäänkö kaupungille ihan vain tyttöjen kesken jokukerta on ollut vähän huolia ja kiireitä, olisi mukava päästä rentoutumaan.
-mennäänkö iltapäivästä vaikka tänään hedelmäbaariin?
-Sopii. Audrey ehdotti että menisimme tänään kaupungille joten suostuin, aloimme laittautua ja lähdimme bussi pysäkille.

Kaupungilla sitten: -Kaydäänkö tuolla, ei Clover mennään sittenkin tuonne... Ei ei nyt keksin mennään tuonne, vai..
-Rauhoitu nyt Audrey, mennään ensin kiertelemään vaikka tuohon isoon tavarataloon ja sitten hedelmäbaariin...
-selvä
Kävimme marketissa josta ostin päiväkirjan jota Audrey oli jo pitkään toivonut, sen jälkeen menimme hedelmäbaariin jossa Audrey tilasi Hedelmämehun ja Mehujään ja minä tilasin Pehmiksen. Kun olimme syöneet lähdimme hoitolalle takaisin.
-Kiitos näistä ihanista jutuista Clover
-Ei mitään Audrey, pikkujuttu.
-Haluaisitko vielä tehdä jotain täällä kaupungissa Clover?
-Enpä juuri mitään katsotaan jos tehdään hoitolalla sitten jotain.
-ok.
Kun saavuimme hoitolalle, alkoi sataa aivan kaatamalla, kastumme vain vähän mutta emme onneksi paljon. Kuivattelimme ja aloimme vain jutellaja tekemään kaikkia kivoja tyttöjejn juttuja.
Heippa

Vastaus:

Hei! Kiva kun tervehtdit aina  . Ihan kelpo tarina, mutta kaipaisin mielenkiintoisempaa juonta. Saat 20 LP.

Nimi: Jansku

20.11.2012 15:52
Yö oli ollut hirveä. Oli vain satanut ja ukkostanut. Makasin sängyssä kunnes alkoi kuulua huutoa ja ryminää.
-Jansku Auta!, Rock huusi.
-Rauhoitu mitä nyt?, kysyin.
-Marilyn tippui sängystä eikä herää, Rock itki.
Juoksin ylös ja Frank itki Marilynin vieressä.
-Väistä rakas, sanoin Frankille.
Nostin Marilynin syliini ja totesin hänen lyöneen päänsä. Menin alakertaan ja soitin nostalgian johtajalle joka soitti sairaalaan. Puin päälleni ja harjasin hiukset.
Laitoin Marilynille kaulahuivin ja lähdimme sairaalaan.

Astuimme sisään ja menimme tiskille.
-Hei tämä pikkukaveri on tippunut sängystä ja on tajton, kerroin.
-Okei, odottakaa "Hei tule aulaan ja vie saliin okei kiitos", virkailia puhui.
Aulaan tuli hoitaja joka otti Marilynin ja vei saliin 1.
-Eikai hän kuole, Frank itki.
-Niin tulee ikävä, Rock sanoi.
-EI hän kuole lupaan sen.
Odottelimme muutaman tunnin kunnes tuli hoitaja.
-Marilyn on kunnossa. Hän oli vain kolauttanut päänsä, hoitaja sanoi.
-Huh huoli oli kova koska näen hänet?, kysyin.
-Vaikka heti mene huoneeseen 74, hoitaja kertoi.
-Okei kiitos paljon, sanoin ja menimme.

Avasin oven ja menimme sisään.
-Marilyn!, Frank ja Rock huusi.
-Hei pojat, hän sanoi.
-Sattuuko sinuun?, he kysyivät.
-Ei satu, Marilyn vastasi.
Hoitaja tuli sisään ja kertoi meille, että saamme mennä kotiin. Asiaa hänellä oli viellä minulle. Antoi minulle ohjeet ja kiitimme. Menimme rauhassa kotiin.

Kotona vein Marilynin sänkyyn ja aloitin viikon mittaisen hoidon. Vein iltapalan ylös ja nukutin heidät. Olin itse todella väsynyt joten myös nukkumaan (:

UNIIKKI! (;

Vastaus:

Nyt kun viime tarinoissasi olet maininnut niiden olevan uniikkeja, niin olivatko kaikki edelliset tarinasi vanhoja/kopioituja?

Jepjep tarina, josta saat 15 LP.

Nimi: ♣Clover

20.11.2012 15:13
♥Hei! KILPAILUUN. Heräsin tuikitavalliseen aikaan aamulla, eli noin 06:45. Puin päälleni ja lähdin hoitolalle, oli ihana aamu koska pitkästä aikaa aurinko paistoi. Kun saavuin hoitolalle oli Audrey vielä nukkumassa. Ajattelin aamiaiseksi tehdä keittoa. Menin herättelemään Audreyta koska aamu oli jo pitkällä.
-Audreyy, herätyys... ... herätyys!
-*krhoo phyy, krhoo phyy* zz.zz.ZZZ.....z.Z.z.Z.ZZZzzz*
-Herätys, Audrey!!
-*yääh*, *haukotus* huomenta.. ihana herätys -.-
Audrey heräili siinä heräilemisiään ja puki päälleen.
-Tein keittoa aamupalaksi haluatko sen missä on PIPPURI vai suolaton?
-se mikä on pippuriton.kiitos
-Arvaa mitä kuulin Clover.
-No?
-Koululle tulee tänään käymään PALOMIES.
-Sehän on kiva.
-Ja arvaa vielä mitä muuta...
-No...?
-Koulun TEATTERI pyysi minua laulamaan heidän esityksessään joka he pitävät tänään. Audrey kertoi aivan innoissaan.
-Sehän on hienoa. -Niin on, lähdetäänkö koululle?
-Lähdetään vain. Audrey ja minä söimme ja lähdimme koululle.
Kuljimme Nostalgia polkua pikin, merimaisema tietä ja saavuimme koululle.-Hei Audrey ja Clover. -Hei Ansa. Audreyn kao kaveri Ansa tuli vastaan. Menimme saliin ja siellä kao-opiston yksi opettajista, Marlo Prand kuulutti: -Päivää kaikkia pienet kaot ja kao hoitajat, kuten varmaan tiedätte koulu pitää esityksen jonka ihana ilmaisutaidon ryhmä järjestää, tämän vuoden aiheena on KIINA ja sen 1950-LUKU. Kiitos kaikille kun saavuitte ja voitte nyt kokoontua omien ilmaisutaito ryhmienne luokse. Meitä oli siellä koolla Näyttely-,lavastus,laulu,koreokrafia ja puku ryhmä. Minä ja Audrey olimme laulu ryhmässä, meidän lisäksi siellä oli 3 kaota ja 1 kaohoitaja. -Noniin kaot. sanoi se toinen hoitaja. -Audrey RAKASTAA laulamista joten hän voi olla sopraano 1 koska saa äänensä niin korkealle ja te muut voitte olla sopraanossa. Kuulin myös kuinka näyttely ryhmässä jaettiin ohjeita. -En minä mielestäni ollut AASI, enkö minä kuulunut siihen kiinalaiseen lohikäärmeeseen.? -En ole varma, mennään varmistamaan asia koreokrafia ryhmältä, Ansa. -Selvä. Salissa oli niin paljon touhua ja vilsketta ryhmät suunnitelivat ja tanssivat. Sieltä löytyi laidasta laitaan kaikkea mikä esitykseen kuului. -Minä lähden Audrey, pärjäätjän sinä? -Kyllä minä pärjään, heippa Clover. -Hei.
Lähdin hoitolaa kohti. kuulin vielä lähtiessäni kuinka suunnitelu ryhmä oli työn touhussa.

-Siinä kohtaa hän voisialkaa ITKEÄ, se loisi tunnelmaa...
-Joo ja hän voisi kyyneleet silmissä sanoa ei saa VALEHDELLA.
-Niin, ja he pyytäisivät toisiltaan anteeksi.
-Joo, miten ne puvut sujuvat?! -Hyvinhän ne Kiinalainen vanha-aika on vahvuuteni
-Hyvä, erittäin mahtavaa.

 Kaikki olivat täydessä työssä, mutta hoitolalla oli myös tekemistä ja kotona, Audrey kyllä sotkee lujaan tahtiin vaikka on 14, myönnän että niin minäkin Kun lähdin koululta menin kauppakatua pitkin ja näin että ruoka-kaupan ilmoitus tauluun teipattiin ilmoitus. Se oli yksi kao-opiston opettajista, se oli taikatemppujen opettaja. Ilmoituksessa luki: "Tulkaa kaikki taikatemppu kao-opiskeliat auttamaan minua, herra Silmu Mäkistä keksimään uusi, huikea ja uskomaton taikatemppu KEKSINTÖ!. Paras idea palkitaan "loppuvuoden paras idealisti" palkinnolla, ilmoittautumis lmake alta.
-Siinäpä vasta hauska idea. ajattelin. No pääsin kotiin siivoilin siellä paikkoja ja lähdin hoitolalle. Siivosin Audreyn huoneen lattiasta kattoon ja sen jälkeen olin ihan puhki, mietin että nyt on minun vuoroni levätä hetki, kömmin sohvalle ja otin pienet nokkaunet. Heippa

Vastaus:

Hyvä hyvä! Sinun kannattaisi panostaa selkeyteen (vähennä hymiöitä    , tähtiä ****** ja zzzzzzzZZZZZZZZZZZZzzzzzzzzz)
,koska muuten tarina on oikein mallikas. Sanat on taidokkaasti puettu tarinaan. saat 30 LP.

Nimi: nata

20.11.2012 11:24
Kilpailutarinani

Olin Ansaa vastassa melkein koulun pihalla, kun koululaiset ryntäsivät koulurakennuksesta.
-Moikka Ansa!
-Hei! Me aloitettiin käsitöissä uusi työ. Virkkaamme pipot.
-Voi kun kiva. Oletko ennen virkannut? Kysyin ja muistelin omaa käsityömenestystäni. En ole ikinä ollut hyvä käsitöissä.
-Enn.. Ansa vastasi tympääntyneenä.
Hetken kävelyn jälkeen saavuimme ränsistyneen talon viereen.
-Öh, outo talo, Ansa katseli rakennusta hämmentyneenä.
-Niin… Kai se on ollut joskus paloasema.
-Heeeii! Joku vanha mies huusi meille talon pihalta ja juoksi meitä kohti. Näin kuinka Ansa säpsähti. –Onko teitä koskaan kiinnostanut ajassa taaksepäin matkaaminen? Minulla valmistui tänään KEKSINTÖ. Aikakone.
Katselin miestä epäuskoisena. Ihme höperö. Miehellä oli parta ajamatta, sekä miehen silmät olivat jotenkin kummalliset.
-Ei kiitos.. Aloitin, kun mies alkoi vetämään minua ja Ansaa ränsistyneelle paloasemalle.
-Ehheei, katsokaa edes suurta keksintöäni. Haluaisin niin lähettää teidät koematkaajiksi. Tämä kone vie KIINAAN, Amerikkaan ja Tanskaan. Harmi kyllä ei Suomeen.
-Voisi olla kiinnostavaa, Ansa katseli uudennäköistä konetta.
-Mutta emmehän edes tiedä, pääsemmekö takaisin, keskeytin epäilevästi.
-Tottakai pääsette, mies naurahti. –Luovutan koeajelun teille ja vahdin kokoajan, ettei kone hajoa. Mutta palkaksi tahdon jotain. En suinkaan rahaa, vain harvinaista menneisyyden Emelemeni PIPPURIA.
Menneisyydessä voisi toki olla kiinnostavaa tutkia, mutta kannattaisiko meidän uskoa tuollaiseen höperöön? Mietein.
-Mennään Kiinaan, Ansa hinkui. –Siitä tulee hyvin kiinnostavaa.
Ennen kuin ehdein sanoa mitään, mies jatkoi. –Suuntaan teidät vuosikymmenelle, jolloin pippuria kasvatettiin paljon. Kerätkää sitä tähän purkkiin.
Mies antoi minulle lasipurkin ja alkoi sanelemaan ohjeita. Astuin Ansa sylissäni Aikakoneen alustalle, miehen ohjeistamana. Katsoin konetta jota mies näpytteli. -1950-LUVULLE! parkaisin.
-Siitähän on hurjan pitkä aika! Ansa hihkaisi ja tärisi onnesta. Kun viimein olimme valmiita lähtemään mies aloitti toiminnon.

*Hetken kuluttua*

-Äh, missä olemme? Katselin hämilläni ympärilleni. En tiennyt yhtään edes missäpäin Kiinaa nyt olemme.
-Ainakin sisätiloissa, Ansa sanoi ja pomppasi tutkimaan paikkoja. Huoneessa oli vaatetelineitä, monia peilejä, sekä jonkun tietyn tyylisuunnan tuoleja. Huone oli tyhjä, mutta yhtäkkiä vanhanaikainen ovi aukesi narahtaen ja puhetta alkoi kuulua. Esiin astui nainen joka ei ollut vieläkään huomannut meitä.
-Tuollaisia naisia on meidän hissankirjassa, Ansa kuiskasi, ennen kuin nainen huomasi meidät. Naisella oli korkea valkoinen peruukki, niin kuin hienoilla naisilla aina oli ennen. Naama oli vanhanaikaisesti puuteroitu valkoiseksi.
-Voi, onpa sinulla kauniit vaatteet! Oletteko molemmat samasta näytelmästä kuin minä? Nainen kysyi uteliaasti.
Huomasin että minulla oli liian uudenaikaiset vaatteet tähän vuosisataan. Mutta näytelmä, häh? Missä näytelmässä?
-E emme ole, änkytin. Sitten tajusin. TEATTERItaide oli tähän aikaan juuri keksitty. Mutta olimmeko tosiaan päätyneet teatterin kulisseihin? Meikkipöydät, peilit, vaatetelineet, tietenkin!
-Lähdemme nyt, Ansa huikkasi. Hän oli ilmeisesti ihan pihalla ja halusi myös päästä täältä pihalle. Seurasin Ansaa ulos huoneesta. Seikkailimme hetken lavasteissa, kunnes löysimme raskaan oven. Pääsimme ulos.
-Missä ihmeessä oikein olimme? Ansa kysyi ja katsoi minua vaativasti.
-Olimme Teatterin sisällä. Siellä missä näyttelijät valmistautuvat.
-Vau!
-Jep, mutta huomasin juuri, että vaatteeni ovat liian uudenaikaiset.
-Olisit ottanut sieltä vaatevarastoista jotain vanhanaikaisempaa, Ansa tirskahti. Jatkoimme matkaa ja etsimme jotain peltoa mistä löytäisimme sitä pippuria.
-Ääk, mikä tuolta juoksee? Ansa kirkaisi ja osoitti meitä kohden juoksevaa otusta.
-Se on varmaan hevonen! Parkaisin ja otin pari askelta taaksepäin. Ansa riensi taakseni. Eläin pysähtyi välimatkan päähän meistä ja katsoi minua korvat koholla. –Sehän on AASI, Ansa tunnisti katsellessaan aasia jalkojeni takaa. -Kulkeeko Aaseja vapaana Kiinassa ihan normaalisti?
-Älä höpsi. Se on selkeästi karannut, sillä on joku narukin kuonon ympärillä. Meidän täytyy löytää sen omistaja.
Kuljimme kuraisen aasin kanssa vanhaa tietä eteenpäin. Jonkun ajan päästä vastaan tuli vanha paloasema, vaikkeivat autot näyttäneetkään oikein paloautoilta. Taas paloasema, mietein. Mahtaisiko siellä olla joku ketä tuntee aasin? -Ansa, käydään näyttämässä aasia paloasemalla, ehdotin.
-Okei, en jaksa enää kävellä paljoa…

-Mikä hätänä? Likaisen näköinen PALOMIES kysyi sisällä rakennuksessa. Ansa näytti olevan ihan kuitti.
-Jonkun aasi on karannut, ja ajattelimme jos tietäisitte kenen se on, kerroin varovasti. Mies käveli ulos katsomaan aasia. –Hyvänen aika! Sehän on vaimoni aasi, Tilli! Se karkasi aamulla ja vaimoni on ollut musertunut. Vaimoni RAKASTAA Tilliä todella. Miten korvaan tämän? Meillä ei ole rahaa, ei muuta kuin pippuria.
-Öö.. Onko teillä.. öö.. Emelemeni pippuria?
Ja niin sitten saimme sen ajan yleisintä pippuria koko kourallisen purkkiimme. Kiitin palomiestä onnesta ITKIEN ja sitten pompeimme Ansan kanssa lujaa tasajalkaa. Kaivoin kännykkäni soittaakseni keksijälle, että olemme suoriutuneet tehtävästä.

*Jonkun ajan päästä*

-Ääh, nukkumaan, Ansa haukoitteli kun saavuimme nykyaikaan.
-Onko nyt jo myöhäkin ilta? Kysyin.
-Ei ole. Keksintöni toimii mahtavasti. Kävitte menneisyydessä parissa minuutissa!
En ollut uskoa korviani. Tyrkkäsin pippuripurkin miehelle ja lähdimme kävelemään pois talosta.
-Mennään kotiin syömään ja sitten päiväunille? Ehdotin kotimatkalla.

Oli kyllä aika päivä )

Olen pahoillani tarinasta taisi tulla kaikkien aikojen pisin kirjoittamani. Mutta toivottavasti jaksat lukea.

Vastaus:

Jee jee jee! Tämä oli paras hoitotarina, jonka olen koskaan lukenut! Säikähdin kyllä ensin pituutta, mutta sitten Kiinaan matkustelu vei mukanaan  . Paljon juonen käänteitä ja huumoria. Ja kaiken lisäksi tosi hyvin kirjoitettu! Asensit muille riman korkeaksi... Saat 50 LP.

Ps. Pientä miinusta (tämä ei kyllä vaikuta palkkioon): teatteritaide keksittiin huikean paljon aikaisemmin kuin 50-luvulla. Vaikka eihän kaikkea voi tietää.

Ps.2. Puuttuuko valehdella-sana? Toivottavasti enempää ei puutu.

Nimi: Kinuski

19.11.2012 16:53
Jatkuu:

- Niin, Elizabeth, Vivien on uusi kaoni, Kinuski paljasti.

- Mutta,mutta entäs minä? saanko jälleen uuden hoitajan, kysyn jo melkein itkien

- No äläs nyt hupsu. Hani kuule, hoidan teitä molempia en hylkää sinua. Kinuski sanoo rauhoittavasti.

Kinuski rapsutti meitä molempia pään päältä ja menimme näyttämään Vivienille huonettamme. Hän ihastui heti huoneeseen ja hypähteli iloisesti ympäri huonetta.
Pian taivuttelin Kinuskin Vivienin avustuksella tulemaan ulos kanssamme.
Pääsimme kartanon leikkipihalle ja rupesin heti leikkimäään ja auttamaan pikku Vivieniä ulkona.
Sitten muistin, että Kinuskilla olisi ratsastustunti lauantaina ja ajattelin mennä kysymään pääsisinkö mukaan. Niin ja Vivien myös  .

- Kinuski... Olisikohan mahdollista tulla katsomaan ratsastustasi lauantaina, virnistin iloisesti Kinuskille.

- Ehkä, jos osaatte olla rauhallisesti tunnin ajan ja vahdit Vivienia, hän sanoi ja katsoi minua sillä ilmeellä kuin voisikohan hän luottaa minuun.

Muuta emme ehtineet puhuakkaan kun kuului TUMP! ja KRASH! ja katsoimme taaksemme ja näimme Vivienin möyrivän lumisessa puskassa.
- Voi voi,Kinuski voihkaisi ja hölkkäsi Vivienin luo joka oli tipahtanut puun oksalta suoraan puskaan kun olimme jutelleet.

Kinuski nosti Vivienin syliinsä ja kysyi oliko hän kunnossa. Vivien oli kunnossa, mutta pusikko sen siaan aika kärsinyt.

- Voi, toivottavasti Nostalgia ei vaadi korvauksia pusikon pilaamisesta, Kinuski voivotteli ja otti minutkin syliinsä.

Hän kantoi meidät huoneeseemme ja putsasi lumet vaatteistamme.
Hän lupasi laittaa meille kaakaot ja otti jo tarvittavat aineet pöydälle, ja meni vaihtamaan vaatteet.
Mutta Vivienillä olikin jo kiire ottaa kaakaota ja hän kaatoi jauhetta ja maitoa kuppiin ja tunki kupin mikroon ja paineli kaikenlaisia nappeja. Pian mikro alkoi jo savuta ja syöksähdin pahan hajun takia avaamaan luukun ja otin tulikuuman kaakaon ulos mikrosta. Kaakao oli kiehunut yli mukin reunojen ja mikro oli aivan likainen ja haisi pahalta.
Pian kinuski tuli takaisin ja katsoi Vivieniin toruvasti.
Minä ja Kinuski siivosimme mikron ja laitoimme uudet kaakot meille kaikille.
Hörpimme kaikki kaakaomme paitsi Vivien joka nukahti kesken kaiken.
Kinuski oli lupautunut, että vie meidät lauantain tuntia
katsomaan ja aioin vahtia Vivieniä silmä tarkkana! Siitä olin varma.
Valvoimme Kinuskin kanssa vielä hetken, kunnes Kinuski pakotti minut nukkumaan ja tuli itsekkin perässä.

Loppu

Vastaus:

Jännä tarina! On kiva lukea, mitä kaikkia kömmähdyksiä kaoille tapahtuu ja miten niistä selviää. Saat 35 LP.

Nimi: Jansku

19.11.2012 16:32
KILPALUUN!!

1950-LUKU oli jännittävää aikaa. KIINAsta oli tullut monta sotilasta Suomeen. Jotka huusivat kiinalaista maammelaulua

Talopalaa ja PALOMIES sammutti sen muidenkin miesten kanssa. Minun tyttäreni olisi halunnut saada hevosen, mutta ei ollut rahaa joten hän sai AASIn. Oli sekin hoidettava ja ratsastettava kaveri. Mutta korvat ovat joskus vähän tiellä

Suomen TEATTERIssa pyöri uusi legenda PIPPURIn synnystä maanpäälle. Kaikki olivat leffasta innoissaan. No jes syntyy pippuria!

Saanan alppihuipulla oli tiedemies joka keksi uuden kojeen joka oli upea KEKSINTÖ. Hänellä ei koskaan ollut kylmä koska oli lumimies

Siihen aikaan kaikki RAKASTAA luontoa joten taisteltu käytiin ostoskeskuksessa

Kaikki aina vaan huutaa sodassa "Älä VALEHDELLA minulle!" Kukaan ei osaa siis kunnon suomea

Kaikki vaan parkuu ja poraa ku on koulussa kidutetaa matikalla. No minäkin päätin ITKEÄ kun muutkin itki

-Öööh Jansku tarina oli outo, Marilyn sanoi.
-No tämä onkin minun kirjoittama hihihi.
-Haha eli et osaa kirjoittaa öitä, Marilyn nauroi.
-Joo en hiih öitä kaikki! <3

(Tosi ihku daa)

Vastaus:

No joo... ajattelin, että tarinassa kaikki sanat olisi yhdistetty kaojen kanssa puuhailuun ja verbejä saa kyllä taivuttaa.
Hoitotarinana 10 LP.

Nimi: ♣Clover

19.11.2012 16:23
♥Hei. Heräsin aamulla todella aikaisin, mietin että mitenköhän Audreyn aamu on mennyt. Kun siinä vähänaikaa olin heräillyt menin pukemaan päivävaatteet päälle ja syömään muroja. -Ompas siellä sumuinen aamu, taidan sittekkin mennä bussilla hoitolalle. Kun saavuin hoitolalle näin parvekkeelta Audreyn joka huusi: -Cloover !!!. Menin sisään hoitolalle ja Audrey tuli vastaan. -Ihana nähdä sinut pitkästä aikaa! Audrey kikatti iloisena. -Niin sinuakin Audrey rakas! -Miten on viikonloppusi sujui Clover?, oliko hauskaa, mitä kaikkea teit? Audrey vain kyseli. -No mennään yläkertaan niin kerron. Niin minä ja Audrey menimme yläkertaan ja laitoin meille välipalaa. -Ottaisitko mielummin salaattia sitruunan vai vesimeloonin kanssa? -Otan melummin vesimeloonin, kiitos Clover. -*rousk rousk*, no Clover miten viikonloppusi meni? -No olin rannalla ja pihalla aikalailla. kävin kartanolla, yövyn merenrannalla taivasalla, olin satumetsässä ja parin kaohoitaja kaverini kanssa teimme kaikkea kivaa. -No, mites sinun viikonloppusi Audrey?
-No.. ei mitään erityistä..., olin koululla auttamassa pienempiä oppimmaan kaikkea, keksin lisää sitä omaa lauluani, olin muutaman kaoystäväni kanssa lauvantaina satumetsässä ja-
-Oii, saitko siis sitä laulua eteenpäin?
-Ky-kyllä vähäsen. Audrey laulaa mielellään todella paljon ja kun kuuli että kartanossa on pieni kaojen laulukilpailu (ihan sellainen pieni vain) niin ryhtyi heti säveltämään omaa lauluaan.
-Voisitko laulaa minulle sen? kysyin aivan tohkeissani
-kyl-kyllä kai sitten

-Your sight seemed like a strange kind of magic to me, wishper the beginning to me,hey,gently. If i take a bite of the glistening apple in the forest i´m lost in.
-Hienoa Audrey, ihanaa!!
-niinkö luulet, kiitos.
Niinpä kun olimme siinä hetken laulelleet, lakkasimme kynnet laitoimme hiukset ja kävimme pienille nokkaunille.
Nähdään taas huomenna! Heippa

Vastaus:

No, olisin kyllä toivunut ihan sellaista alkutarinaa, jossa kerrot miten tapaatta ensimmäistä kertaa.
Tarina oli ihan hyvä. Välillä menin vähän sekaisin vuorosanoissa mutta tätä oli myös kiva lukea!
Saat 20 LP.

Nimi: Ropsu

19.11.2012 16:06
Heräsin aamulla outoon tunteeseen.. Ainiin saan kaon tänään! Puin nopeasti päälle ja tein aamupalaa. Kun olin valmis lähdin hyppien kaohoitola nostalgiaa kohti.

Avasin oven ja menin tiskille.
-Hei tulin hakemaan kaojani Elvistä ja Charlesia.
-Juu ne ovat yläkerran leikkihuoneessa.
Silloin yläkerrasta juoksi kaksi kaoja tapellen.
-Anna se juna!
-Enkä se on minun!
-Noniin ei tapella ja ei viitsi tuollasta käytöstä kun uusi hoitajanne on tuolla. Johtaja sanoi.
He katsoivat ja juoksivat luokseni. Juttelimme siinä ja lähdimme ulos.

Menimme puistoon leikkimään ja tutustumaan toisiimme. Kaoni olivat todella ihania ja leikkisiä seuralaisia. Päivä oli ollut todella mukava ja menimme kotiin.

Avasin oven ja astuin sisään.
-Uu! He huusivat ja juoksivat tutkimaan.
He tutkivat jonkun aikaa ja tulivat syömään. Kun olimme syöneet menimme nukkumaan ja ajattelin ihania uusia kaojani.

Toivottavasti tykkäät (;
PS. Jansku auttoi minua kirjoittamaan ja starttaamaan uuden alun (:

Vastaus:

Moikka moi! Olisin toivonut, että kerrot vähän millaisia kaosi nyt ovat sinun mielestäni. Mutta toisaalta tämä oli hyvä tiivistelmä ja helppo lukea. Saat 15 LP.

Ps. Kuka Jansku on sinulle?

Nimi: Jansku

19.11.2012 15:53
Heräsin aamulla sängystäni reippaana ja iloisena. Menin alakertaan katsomaan televisiota. Kaikki muut olivat viellä nukkumassa, koska oli lauantaiaamu. Yläkerrasta kuului sipsutusta ja alas tallusti Frankie ja Rock.
-Eikö Jansku ole viellä herännyt? Rock kysyi.
-Ei olen telkkaa katsonut eikä ole kuulunut mitään, sanoin.
-Aika kummallista yleensä hän herää ennen meitä, Frank sanoi.
-Mennään herättämään hänet, sanoin.
-Joo mennään! He sanoivat ja juoksivat Janskun huoneeseen.
Menin perässä ja Frank ja Rock huhuilivat Janskua.
-Huomenta, Onko Marilyn siinä? Jansku kysyi.
-Joo olen minä, vastasin.
-Menisittekö kaikki kolme käymään kauppakadulla? Jansku kysyi.
-Joo mitä me ostetaa?, Frank kysyi Janskulta.
-Käykää ostamassa kakku ja itsellenne jotain pientä, hän sanoi.
-Okei voidaan mennä, sanoin ja menin eteiseen.
Rock ja Frank tulivat perässä ja laittoivat kaulahuivit.
Avasin oven josta sisään tuli kylmää ja raikasta ilmaa.
Lähdimme kohti kauppakatua ja lunta oli ainakin 20cm. Rock teki lumipallon ja heitti sillä minua.
-Hei ei saa! Huusin.
-Hahahahahahahahahaaa! Rock ja Frank nauroivat ihan hirveästi.
-Nyt sitten hirviöt, sanoin ja työnsit heidät lumikinoksiin ja olin minun vuoroni nauraa. Jatkoimme matkaa ihan rauhassa laulellen joululauluja.

Saavuimme kauppakadulle ja suunnistimme Kondoria tähti kakku kauppaa kohti. Ostimme pienen kakun ja menimme Markettiin. Katselimme kaikkea kivaa. Näin ihanat balettitossut jotka olisin halunnut. Emme ostaneet mitään vaan jatkoimme Hedelmäbaariin. Ostimme meille mehujäät paitsi Rock halusi pehmiksen. Lähdimme kotia kohti ja kaikki katoivat meitä kun söimme pakkasella jäätelöä.
-Ainakaan jäätelö ei sula niinkuin kesällä, sanoin.
-Niinpä, Rock sanoi.
Frank tyyti vain jäätelönsä lipomiseen.

Avasin kotioven ja menin keittiöön. Jansku oli tehnyt meille kaakaota ja itselleen kahvia.
-Oi tulittekin jo ja toitte kakun ehjänä hyvä! Jansku sanoi.
-Joo ole hyvä, mutta mihin tarvitsemme kakkua ja kaakaota, kysyin.
-Marilyn rakas Tänään on itsenäisyyspäivä, Jansku kertoi.
-Ainiin niin onkin! Me kaikki sanoimme.
Menimme pöydän ääreen istumaan ja söimme kakkua ja menimme ulos leikkimään.

Illalla teimme iltapesut kilpaa ja kuka nukkuu ensimmmäisenä. Noh ei tiedetä kuka nukahti, mutta oli kiva päivä! (;

(Kohta on itsenäsyyspv niin tein tämmöisen + tämä on täysin uniikki!)

Vastaus:

Hyvä! Saat 30 LP. Osaat kirjoittaa ihan mainiosti.

Nimi: Rima

17.11.2012 18:45
Aamupäiviä *Tänään se sitten olisi, muotinäytös <3 Vihdoin pääsen osallistumaan oikeaan kauneus kilpailuun* Doris ajatteli mielessään. -Rimaa, Rimaa...RIMA! -Yäh, pitkä haukotus*, ai huomenta Doris, ihana herätys >:/. -Anteeksi, Ria utta tänään on se muotinäytös. -Aivan *haukotus*, monelta se olikaan. -Ymm... se on kaik TUNNIN KULUTTUA, ON SE. Voi ei minun täytyy äkkiä laittautua.
Doris alkoi laittaa itseään kiireen vilkkaa. Laitoimme siipiin pientä kulta kimalletta, pieneen palloonmikä on Doriksen päänpäällä, laitoimme rusetin, laitoimme hänelle pienen tiaran ja autoin häntä pukemaan pienen "sailor" puvun päälle. Pistimme hänelle vähän puuteria, poskipunaa, huulikiiltoa, ripsiväriä ja luomiväriä. Doris näytti aivan enkeleiden prinsessalta. Annoimme hänelle esiintymis nimeksi "Sailor Princess".
-Kiitos Rima, en voi koskaan kiittää paremmin. -Ei mitään, tottakai autan omaa Kaotani aina, menen äkkiä haukkaaman jotain pientä niin lähden sitten saattamaan sinua Kartanolle. -Okei Kun olin syönyt lähdin saattamaan Dorista Kartanolle, siellä sitten ilmoitin hänet kilpailuun ja sitten jäin hänen kanssa Odottamaan koska on hänen kilpailu vuoronsa.
-Doriksen vuoro kertoa-
Saavuimme kartanoon ja Rima ilmoitti minut kilpailuun, tiskin takana oleva nainen kertoi minnepitää mennä ja miten kuuluu toimia. Meidän piti mennä salin numero 13 aulaan odottamaan ja kun huudettaisiin: 'ryhmä numero 8' olisi minun ja muutaman muun kaon vuoro. ... ... ...!:RYHMÄ NUMERO 8! OLKAA HYVÄ JA ASTUKAA SALIIN NUMERO 8, KIITOS! Ääni kuulutti kaijuttimista. -Nyt on Rima minun vuoroni -Onnea Doris pidä hauskaa, tulen hakemaan sinut sitten koska minulla on paljon tekemistä kotona, anteeksi. -Ei se mitään Rima nähdään sitten. -SELVÄ. Rima vastasi iloisesti takaisin.

Seuraavassa hoitotarinassa kerron miten Doris pärjäsi mutta minä lähden nyt Hoitolalle siivoamaan paikkoja. Nähdään

Vastaus:

Kuka lie tämänkin kopioinnut. Teidän eräiden nimeltä mainitsettomien - jotka tuntevat nyt piston sydämessään- sekoilut vain sotkevat hoitotarina viekkua!

Nimi: nata

16.11.2012 19:24
Mukavaa olla taas Ansaa hoitamassa en tiedä onko tämä alkutarina hyvä...

Heräsin kaameaan herätyskellon pirinään. Painoin kellon hiljaiseksi, mutta ihme kyllä nousin virkeästi istumaan. Tiesin että olin päässyt takaisin hoitamaan Ansaa. Minua ärsytti se, miten olin lähtenyt nostalgiasta syksyllä. Mitä jos Ansa on vihainen minulle?
Laitoin nopeasti itseni valmiiksi ja lähdin ovesta ulos. Sydän sykkien kävelin puolijuoksua kohti kaohoitolaa.

Oli aika noloa palata pitkän poissaolon jälkeen. En tiennyt mitä sanoa. Onneksi minut muistettiin hyvin, eikä minulle oltu yhtään vihaisia. Tiesin että Rockilla on uusi hoitaja, mutta Ansalla ei. Löysin Ansan leikkimästä muiden kaojen kanssa. Ansa oli vähän hiljainen ja kesti kauan ennenkuin hän näki minut.
-Hei Ansa, sanoin varovasti. -Öh.. Olen päättänyt palata tänne sinua hoitamaan.
-Nata! Ansa huudahti hetken päästä ja tuli katsomaan minua. -Mahtavaa!
-Tosi kiva, ettet ole vihainen lähdöstäni, sanoin kun kävelimme huoneellemme. Meille oli varattu uudenlainen huone, jota en ollut ennen nähnyt.
-En tietenkään, Ansa hyppeli riemukkaasti.
Astuimme uuteen huoneeseen. Siellä oli tosi hienot kalusteet, ja olimme yhtä mieltä, että tämä oli jotenkin paremmin sisustettu kuin vanhat.
-Miksi täällä on kaksi kaon sänkyä? Tuleeko Rock myös meille? Ansa kysyi.
-Öh, en tiedä miksi on kaksi sänkyä, mutta ei me olemme ainakin toistaiseksi kahdestaan.
Olin hetken ihan hiljaa keksimättä keskustelunaihetta. Sitten menin katsomaan oliko kaapissa jotain kivaa.
-Onko siellä jotain pelejä? Ansa innostui ja katseli ylitseni kaappiin.
-On täällä monopoli. Haluatko pelata?
Levitimme pelialustan lattialle.
-En ole ennen pelannut tätä monopolia, Ansa sanoi.
-No ei se mitään, tämä on helpoin monopoli.
Opetin Ansaa mistä lähdetään, rahat jne. Sitten aloitin ja neuvoin kokoajan miten pelataan. Onneksi Ansa oli nyt niin iloisella päällä että oppi helposti. Peli kesti aika kauan melkein puolitoista tuntia ja loppui Ansan voittoon, sillä tein ison virheen.
-Jess! Ansa ulvahti ja pomppasi lujaa polveni päälle. Heilahdin taaksepäin nauraen ja aloin korjaamaan peliä.
-No, miten sulla on mennyt lähiaikoina? Kysyin uteliaana.
-Öhh, aika tylsästi. Jouduin lopettamaan rumputunnit, Ansa vastasi apeana.
-Kurjaa! Tykkäsit kovasti. Voit ehkä jatkaa niitä jossain vaiheessa, sanoin piristävästi.
-Voi jee! En ole saanut soittaa kuukausiin! Mutta muuten on ollut ihan kivaa.

Täytyy lopettaa, aloitustarinasta tuli vähän tylsä.

Vastaus:

Tämä oli hyvä tarina!  Ihana lukea jotakin varmasti uniikkia.
Saat 30 LP. Kiva kun tulit takaisin!

Nimi: Rima

16.11.2012 15:48
Oli jälleen uusi aamu ja minä sekä Doris istuimme huoneen sängyllä ja luin sille lehteä.
zse haukotteli makeasti ja venytteli. Aurinko paistoi mukavasti ikkunoista sisään ja lämmitti ihanasti, sillä lumi oli satanut viimepäivien aikana, kuten myös kylmät ilmat olivat jälleen täällä.
Lehti oli pian luettu loppuun ja suunnittelin jo ulos menoa, kunnes kao ehdotti sitä.

- Mennään ulos peuhaamaan lumeen :3 hän hihkui kun näki lumisateen ikkunasta.

- Mennään vaan, mutta pue lämpimästi! Sanoin päättäväisesti.

- Riittää, kun laitat kaulahuivin, lisäsin nopeasti.

- Etkö sinä tule? Elizabeth kysyi sellainen ilme kasvoillaan, että kieltävästä vastauksesta tulee itkupotku raivari.

- No tietysti tulen, mutta vaikken tulisikaan siitä ei synny mitään showta, sanon ja katson kaoani.

- Tulen pian perässä, puen vielä ulkovaatteet. sanoin vetäessäni kenkiä jalkaan.

doris meni iloisesti hyräillen ulos ja minä jäin laittamaan itselleni talvivaatteita.
Pian olinkin jo valmis ja lähdin ulos. Ulkona oli paljon muitakin kaoja leikkimässä toistensa kanssa ja leikkimässä hoitajiensa kanssa, mutta missä oli Elizabeth?
Kuljin ympäri pihaa kunnes löysin hänet puun alta makoilemasta, katsellen eteensä kummallisesti hymyillen.

-doris, mikä hätänä? Kysyin hiukan huolestuneesti.

- Se on niin ihana ja söpö :3 Elizabeth vastaa edelleen tyhmä ilme kasvoillaan.

- Niin siis mikä, yritin saada selkoa.

- No ne kaikki!vastaa jo hiukan kärttyisästi.

- Kerrotko mitä ne kaikki ovat? kysäisin varovasti.

- Kaoja tietysti, poika kaot on niin söpöjä >3

- Niin tietenkin... Mutta mennään nyt leikkimään sinne, voit leikkiä vaikka heidän kanssaan ) Vinkkasin silmää

-EN VARMASTI! huudahti punastellen.

- No ei nyt ole pakko, ja muista olet vielä aika nuori sinun ei tarvitse vie... sanoin esimerkillisesti kunnes minut keskeytti .

-Mistä me puhutaan , sanoi virnistäen ja koski minuun huutaen hippa ja heitti minua pikkuruisella lumipallolla.

Pudistin päätäni hymyillen ja lähdin valkoisen, lumihangessa pomppivan kaon perään.
Jahtaus leikki kehkeytyi lumisodaksi johon osallistui muitakin kaoja ja hoitajia.
Lopulta kaikki olivat niin lumen peitossa ja kylmissään, että oli pakko mennä sisälle.
Sisällä käärin doriske peiton sisään ja laitoin hänelle lämmintä juotavaa. Loppu päivän olimme sisällä, sillä kumpikaan meistä ei enää tahtonut ulos sinä päivänä. Pelailimme, katselimme televisiota, menimme piilosta sekä menimme hippaa keittiötä ja olohuonetta ympäri, sillä oen ehkäpä hiukan lapsellinen D Muutenkin meillä oli kaikin puolin mukavaa, ja olin todella iloinen siitä, että oli ollut niin kiltti koko päivän, että taidan hankkia hänelle jonkin oikean lahjan
Käskin dorikse nukkumaan illalla sillä kello oli jo paljon.
meni pienen vänkäämisen jälkeen nukkumaan ja nukahtikin aika nopeasti sillä päivän touhuaminen oli väsyttänyt hänet.

Vastaus:

Kuules nyt. Luuletko minua tyhmäksi? Luen kaikki tarinat ja muistan siis lukeneeni tälläisen aikaisemminkin. Kinuskin tarinan Elizabethistä. Todella kehnoa työtä, et ole edes kaikkia Elizabeth -kohtia muuttanut Dorikseksi!!!
Jäät palkkiota vailla.

Nimi: Jansku

14.11.2012 22:11
Kävelin syksyisessä sateessa kohti kaohoitola nostalgiaa. Olin ollut opiskelemassa sun muualla kaot mukanani, vanhempieni luona jo liian kauan. En ollut nähnyt hoitolaa lähes vuoteen.

Mietin mahdettaisiinko meitä enää ottaa edes vastaan? Olin toki soitellut ja pitänyt sähköpostiyhteyttä, mutta siltikin tuntui omituiselta. Vanhat hoitajat olivat valuneet kukin yksitellen pois kuvioista, Nostalgia oli tavallaan syntynyt kokonaan uudelleen... Jännitti niin että puristin rakkaita kaojani vahingossa liian kovaa sen pikkuruisesta kädestä.
- Auts, senkin Vikiliini. Tuo sattui!Marilyn inahti ja katsoi minua moittivasti.
Oh. Anteeksi Marilyn. Olin ajatuksissani.
- Pölvästi. Jännitätkö sinä muka noin paljon paluuta hoitolaan? Frank tuhahti.
-Eh..ehkä vähän..näkyykö se päälleppäin? kysyin nolostuneena.
-No näkyy tolvana. Frank murahti ja kiihdytti meidän muiden edelle. Rock oli ihan omissa maailmoissaan, kuunteli varmana jotakin uutta kappaletta hän puristi minua housunlahkeesta ja Marilyn toisesta. Frank keikkui olkapäällä.

Käveltyämme jonkin aikaa saavuomme hotiolan pihaan. Hoitola oli aivan saman näköinen ja kutsuva. Jotkin pikkukaot leikkivät iloisena vesilätäköissä.
Hymyilin niille kun ne tulivat halaamaan ja toivottamaan minua takaisin.
Kävelin komppaniani kanssa ovista sisään aulan tiskille. Näin kiireisen omistajan.
-Terve..siitä onkin vähän aikaa.
-No mutta! Hyvänen aika! Jansku!!! Omistaja huudahti ja kiersi pöydän toiselle puolelle ja rutisti minua oikein kovaa.
-On ollut ikävä!
-Ehhehe...Anteeksi. on ollut vähän kiireitä..Ihana nähdä sinuakin. Onko kaikki kunnossa.
-On! Täällä on jo täydellistä. Pikkuisia yksityiskohtia pitää vielä vähän hioa.
Muuten, voit ottaa saman talon missä asuit ennen. Olen pitänyt sen koskemattomana sinua varten. Mantsu hymyili iloisesti. Minä kiitin ja viitoin kaot mukaani katsomaan taloa. Se oli juuri samanlainen kuni muistin.
-Janskuu!! Janskuu!! Janskuu!! Marilyn kiljui takaatani ja kun käännyin, näin Frankin pitelemässä isoa hämähäkkiä.
-Hyi!!!!! kiljaisin vaistonvaraisesti itsekkin ja nappasin sitten otuksen Frankin kädestä.
-Älä tuo näitä sisälle jooko!? huudahdin.
-Yksi juu ja jaa minulle. Frankmutisi ja hävisi yläkertaan. Kuulin oven paukahduksen. Kaikkea se yksikseen teettää näköjään kaoillekkin.
Rock hymähti tyytyväisenä ja lähti keittiöön etsimään kaapista sapuskaa.
Marilyn meni purkamaan matkalaukkuja. Tai siis omaa matkalaukkuaan. Sieltä löytyivät vesivärit. Tyttönen istahti keskelle lattiaa maalaamaan. Rock tuli siihen viereen ihmettelemään toisen taitavuutta. Minä oli jo löytänyt levysoittimen ja pian koko talo raikui iloista musiikkia. Minä avasin ikkunat ja päästin syysilmaa virtaamaan sisään. Huomenna olisi luultavasti edessä suur siivous.
Laitoin ruokaa meille ja aloin purkamaan muiden matkalaukkuja.
Menin viemään kaikki kaot nukkumaan ja menin itsekkin. Oli ollut kyllä rankka reissu!


Vastaus:

Tätä tarinaa ei ole alunperin kirjoitettu Kaohoitola Nostalgiaan.

Nimi: Jansku

14.11.2012 20:12
Prrrrrrrrrrrrrrrrrrr! Herätyskelloni soi aamulla puoli kuudelta. En ollut yhtään väsynyt, koska olin innoissani suunnittelemastani yllätyksestä. Halusin olla hyvin nopea, vaikkei minulla kiire ollutkaan. Nappasin jääkaapista illalla tekemäni leivän ja lähdin bussipysäkille hölkäten. Istuin bussissa hymyillen ja syöden leipääni. Mietin mitä kaikkea yllätykseeni sisältyisi. Ainakin ostaisin paljon tavatoita Frankille, Rockylle ja Marilynille. Etenkin hienoja leluja ja huonekaluja, koska heidän huone oli täysin tyhjä. Bussimatka kului tänään tavallista nopeammin. Hyppäsin bussista ulos ja kiirehdin hoitolalle aika nopeasti. Kun menin sisään kävelin hyvin hiljaa koska tiesin, että melkein kaikki nukkuvat vielä aamu kuudelta. Hiivin huoneeni ovelle. Avasin oven hyvin varovasti. Siellä he kaikki nukkui sikeästi. Ajattelin, että menen yksin kauppaan ja, että se olisi ihan hyvä ajatus koska silloin he ei tietäisi oikein mitään.

Kävelin huonekalukauppaan. Katselin tavaroita vähän aikaa ja tein päätökseni. Päätin ostaa pyöreän puupöydän, kaksi sinistä nojatuolia ja vaaleanpunainen sänky sydän kuviolla. Ne maksoivat aikas paljon minulle jäisi viellä muutama kolikko. Ei kauhean paljon mutta se saa nyt kelvata. Seuraavaksi kävelin lelukauppaan. Kun astuin sisään näin heti eläin pomppupallot ja söpöt pehmolelut. Valitsin niistä panda pomppupallon ja pupu pehmolelun. Ne maksoivat aika vähäisen. Minulle jäisi vain muutama LP, mutta se oli vieläkin aivan sama minulle. Kello oli puoli yksitoista.Kipaisin äkkiä ruokakaupassa ja ostin sieltä mansikan makuista maitoa ja suklaakakun. Se maksoi muutamia Lp ja minulle jäi LP jonkun verran. Ennen kun tajusinkaan, juoksin jo hoitolalle päin.

Kiirehdin heidän huoneeseen ja huusin.
-Yllätys! he pelästyi, mutta hymy tunki hänen kasvoilleen.
-Jansku! Sä tulit. Me luultiin että sä et tuu tänään ollenkaan tänne.
- Aijaa. Sanoin, mutta hymyilin edelleen.
- Mä toin sulle vähän tavaraa. Sanoin salaperäisesti ja paljastin kaikki ostamani tavarat. Laitoimme kaojen kanssa ensin pöydän paikoilleen. Sitten laitoimme vielä tuolit ja sängyn. Lopuksi Frank otti vielä pomppupallonsa, Rock ja Marilyn pehmolelunsa sängyn viereen ja söin itse suklaakakun ja joi lasin mansikan makuista maitoa. Sitten menimme kaikkien kanssa leikkimään pomppupallolla. Leikimme koko illan ulkona kaiken laista. Olimme hippaa ja kirkon rottaa ja piilosta ja... kaikkea mitä maan ja taivaan välillä voi olla. Lopuksi kävin peittelemässä kaikki heidät sänkyyn. He nukahti heti pehmopupu kainalossa ja pandapallo sängyn vieressä uuteen hienoon sänkyynsä. Menin itsekkin nukkumaan..

ÖITÄ! <3

Vastaus:

En voi arvostella tätä, koska tämä haiskahtaa kopioinnilta. En tiedä kuka (tai ketkä täällä kopioi toisten tarinoita toisista hoitoloista, mutta arvioin tästä lähin vain täysin uniikkeja hoitotarinoita.
Esim...
Kaohoitola Nostalgiasta ei löydy huonekalukauppaa.
Minunkin täytyy olla tarkempi...

Nimi: Jansku

12.11.2012 20:18
Heräsin siihen kun joku hyppi päälläni. Aukaisin silmäni ja näin Kaikki kaoni jotka hyppi mahani päällä.
-Herää mulla on tänään päikkäripäivä, Frank huusi suoraan korvaani.
-Joo joo hereillä ollaan. Katsoin kelloa ja huomasin sen näyttävän 6.00.
-Frank, Marilyn ja Rock kello on vasta kuusi ja päikkäriin mennään vasta kahdeksalta,sanoin Marilynille.
- Ai anteeksi.
-Ei se mitään. No mennään laittamaan ruokaa.
Kun saavuin keittiöön ja katsoin kelloa se näytti seitsemää.
-Marilyn käänsitkö sinä kelloa täällä, kysyin Marilyn purskahti itkuun.
-Aanteeksi mumutta halusin aaikaisemmin päpäikkäriin, pusersi Marilyn itkien.
-No syödään ensin ja lähdetään sitten päikkäriin,lupasin Marilynille ja muille. Kaikki he söi kiltisti ja sitten käskin heidän pistämään päällensä. Kun he palasivat he oli pukeutunut prinsessa mekkoon ja kruunuun. Ja muut viittaan ja valtikkaan.
-Hei vaihtakaapa nuo vaatteet housuun ja paitaan ette te voi noin mennä päikkäriin. He menivät vaihtamaan vaatteensa ja lähdimme kävelemään kohti päikkäriä.

Kun pääsimme perille kello näytti seitsemää. Sanoin heille heippa ja lähdin kotiin.

Nyt saisin olla rauhassa vähän aikaa ja valmistaa yllätyksen ajattelin mielessäni. Kun palasi näin heidät kaikki kiikkumassa keinussa.
-Marilyn, huusin.

Marilyn ja muut tuli ja lähdimme kohti metsää.
-Miksi sinulla on kori miksi me menemme metsään, he uteli.
-Menemme eväsretkelle,sanoin.
-Jihuuu, huusi Frank. Kun saavuimme metsään näimme siellä oravan joka kiipesi puuhun.
-Valitse sinä paikka, sanoin Rockylle.
-Mennään tuonne metsään siellä on kivaa me käytiin siellä päiväkotilaisten kanssa, Marilyn sanoi.
Menimme sinne ja näimme ettei siellä ollut ketään ellei lasketa paria peuraa jotka loikkivat piiloon metsään. Levitimme huovan ja söimme eväät.
-Marilyn sä puhuit joskus niistä harrastuksista niin mä soitin tallille,käsityökerhoon,uimakouluun ja kokkikouluun ja niistä luvattiin että soittavat kun tietävät voitko mennä niihin.
-Jee kiitti Jansku.
-Ole hyvä Marilyn.
Kun olimme syöneet menimme kotiin ja katsoin kello se näytti 19.30.

Saavuimme kotiovelle ja menimme sisään.
-Marilyn ja muut kuulkaas kello on niin paljon että on aika mennä nukkumaan.
-Okei mennään nukkumaan.
Marilyn, Rock ja Frank vaihtoi yöpaidan, pesi hampaat ja meni nukkumaan.
-Hyvää yötä Frank, Rock ja Marilyn.
-Hyvää yötä Jansku.
Kun sammutin valon heidän huoneesta menin itsekin nukkumaan.
-Minkähän lainen päivä huomenna on, mietin itsekseni ja nukahdin mukavasti hiljaisuudessa.

Vastaus:

Teillä oli toiminallinen, mutta myös vähän sekava päivä tarinan puolesta. Älä kirjoita niin nopeasti!

Saat 30 LP, koska hoidat kaojasi hyvin.

Nimi: Jansku

08.11.2012 21:35
Aukaisin silmäni ja näin ensimmäisenä katosta riippuvan, koreasti ja ranskalaisittain koristellun kattokruunun.
Suljin silmäni.
Kun avasin ne uudelleen, näin tällä kertaa kylppärin oven koristeelisine ovenkahvoineen.
Heräteltyäni itseäni hetken, tajusin olevani kotona ja leikimme kaojen kanssa, että olemme hotellissa. Nousin hieman vastahakoisena ylös ihanasta sängystäni, nappasin turkoosin pyyhkeen kaapista ja menin toiseen upeista kylppäreistä.
Suljin silmäni ja valmistauduin vastaanottamaan pitkän, kuuman suihkun.

40 minuutin hemmottelevan suihkun jälkeen käänsin hanan kiinni ja astuin ulos kookkaasta suihkukopista.
Kuivasin itseni ja kiedoin pyyhkeen ympärilleni.
Sitten tulin ulos kylppäristä ja menin vaatekaapille.
Puin päälleni valkoisen mekon jossa oli ohuet toppi-olkaimet ja ohut helma.
Kun olin pukemassa päälleni sinertävää neuletakkia kuulin kuinka joku kaatoi keittiössä muroja kulhoon.
Yhtäkkiä kuulin epäilyttävän kolahduksen.
Se sai minut ryntäämään näyttävästi sisustettuun keittiöön.
Näky jonka kohtasin oli oikeastaan huojentava verrattuna siihen mitä odotin näkeväni.
Frankie oli nimittäin kaatanut muroja kulhoon ja pudottanut vahingossa kulhon lattialle.
Mutta- minun onnekseni- muovikulhon.
Hän oli ilmeisesti kaivanut muovikulhon jostakin.
Joka tapauksessa hän EI ollut rikkonut "hotellin" lasi-ja posliini kulhoja, mikä olisi ollut minulle ja kukkarolleni aikamoinen katastrofi.
Toruin Frankieta hiukan mutta autoin häntä keräämään murot.
Kun Frankie oli saanut muro-annoksensa, kännykkäni alkoi äkkiä soida.
Otin kännykän yöpöydältä ja katsoin näyttöä.
Siinä luki: Hoitolan johtaja.
- Hei Jansku! johtaja sanoi.
- Kuulin että sä olet pariisissa.
- Joo, kyllä mä olen, Frankien, Marilyn ja Rockyn, vastasin.
- No, kuinkas reissu on lähtenyt käyntiin? johtaja tiedusteli.
Taustalla kuulin toisten puheensorinaa.
Naurahdin.
- No hyvinhän se, sanoin.
- Entäs hoitola?
- No, siinähän se, johtaja hymähti.
- Mites Marilyn?
- Kiitos hyvin, kattoo teeveetä.Sieltä alkoi just serranon kaot.
- Vai niin, sanoin.
- Kaikki kaoni ihastui tohon laajakuva telkkariin, kerroin.
Me kumpikin nauroimme.
- Teiän täytyy varmaan alkaa kiertää Pariisia, Johtaja sanoi lopulta.
- Niin varmaan, vastasin ja pidin samalla silmällä Rockya joka oli avannut silmänsä.
- No, mä en pitele teitä kauempaa, johtaja sanoi ja aavistaessaan että puhelu päätty pian, muut huudahti: Terkkuja!
- Niin, terkkuja, johtaja kuittasi nauraen.
- Juu, samoin täältä! Sanoin.
- Zau!
- Zau! sanoin ja lopetin puhelun.
Sitten menin Rockyn luo.
- No hei Rocky! Tahdotkos maitoa?
Vein Rockyn keittiöön ja aloin valmistella tämän ja ityseni aamiaista.
- Jansku! Marilyn huusi vaatekaapiltaan.
- Niin?
- Voinko laittaa päälle sen ostmasi mansikkamekon?
- No hyvä on mutta...
- JEEEEEEEEEEEEEEEE!! Marilyn huusi odottamatta että sanon jotain käytännön tosiasioista.
- Senkin hassu kao! Huudahdin nauraen.
- Kuuntele nyt, kun sanon, että sinun täytyy olla tosi varovainen sen kanssa!
- Joo joo, sanoi Marilyn ilmestyen keittiön ovelle mekkosessaan.
Täytyy myöntää, hän näytti todella upealta.

- Lähdetäänkö? Marilyn ja Frankie huusi eteisestä.
- No joo, lähdetään heti kun olen pukenut Rockyn, vastasin.
Lopulta pääsimme lähtemään.
Kaikki olivat todella innoissaan ja eniten "Eiffel-tornista". Kivikasa pihassa.
Kun sitten olimme päässeet hotellilta Eiffel-tornin luo ja matkanneet hissillä ylös, kaikke he oli aivan haltioissaan.
Näkymä oli toki upea.
Lupasin että voisimme tulla vielä uudestaan illalla kun valot saisivat Eiffelin näyttämään vieläkin taianomaisemmalta.
kaikki kaoni oli haltioissaan lupauksestani.
Katselimme hiljaa tornista avautuvaa maisemaa.
Hetken päästä Marilyn rikkoi hiljaisuuden hienovaraisesti ja sanoi yksinkertaisella, koskettavalla äänellä:
- Jansku, sinä olet maailman paras hoitaja. Tiedän, ettet koskaan hylkää minua. On ihanaa olla kaosi. Muistathan sen aina?
Se kosketti minuun. Lähdimme kaupunkiin kierrokille ja vein heidät kauppoihin jossa myytiin kaikkea muuta kuin Suomalaista.
Päästin pari kyyneltä vapaaksi valumaan poskilleni.
Loput kyyneleet saivat luvan vasta ilalla myöhemmin hotellihuoneessa.
Se oli ihana hetki. Meillä oli ollut todella ihana "matka"päivä! <3

Loppu!

Vastaus:

Lähes täydellien tarina! Koskettava?
Saat 40 LP.

Nimi: Jansku

07.11.2012 18:22
Avasin silmäni ja nousin ylös. Kävelin olohuoneeseen jossa Frankie, Marilyn katsoivat telvisiota.
-Missä Rock on?
-Nukkuu. He vastasivat yhteenääneen.
Menin aamupalalle kovin nälkäisenä ja puin vaatteet päälle. Kävin herättämässä Rockyn ja annoin hänelle aamupalaa. Kun hän oli syönyt me lähdimme elokuviin.

Saavuimme perille kaupunkiin ja kävelimme elokuvalippu tiskille. Ostin meille liput uuteen kaoleffaan ja menimme sisään. Ostin meille kaikille popcornit ja limut. Menimme elokuvasaliin ja elokuva alkoi. Nauroimme paljon ja söimme popcornia vatsan täydeltä.
Elokuva päättyi ja tulimme ulos.
-Se oli paras elokuva! Kaikki huudahtivat yteenääneen.
-Niin oli, sanoin.
Kävelimme elokuvista kauppakadulle ostoksille. Ostimme kaikkea uutta ja kivaa. Kaikki he saivat omat namipussit ja lähdimme kotiin. Pysähdyimme matkalla puistoon ja jäimme leikkimään sinne vähäksi aikaa. Juttelin muille hoitajille ja tarjosin karkkia. Kaoni juoksivat leikkimään toisten kanssa. Illalla tuli kaunis auringonlasku ja sanoin, että olisi aika mennä jo kotiin. He leikkivät hetken viellä ja sen jälkeen suostuivat lähtemään kotiin.
Juoksimme kotiin kilpaa.

Kotona annoin heille iltapalaa.
-Oliko kiva päivä? Kysyin.
-Todella ja elokuvissa oli kivaa, Frankie ja muut sanoi.
Menimme iltapesulle ja vein heidät nukkumaan. Kävin itse viellä suihkussa peseytymässä ja sen jälkeen menin juomaan viellä iltateetä. Kello läheni jo 11 joten menin nukkumaan.

(Jälleen puhelin kirjoitus)



Vastaus:

Nätti tarina. Sopivan pituinen ja selkeä. Hoidat hyviiiiin! Ja saat 15 LP.

©2020 Kaohoitola Nostalgia - suntuubi.com