Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Hoitotarinat tulevat tänne. Välillä voitte kirjoittaa tarinan myös kaon näkökulmasta.

 

Vieraskirja  << <  3  4  5  6  7  8  9  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Rima

07.11.2012 14:43
Aamupäiviä  *Tänään se sitten olisi, muotinäytös <3 Vihdoin pääsen osallistumaan oikeaan kauneus kilpailuun* Doris ajatteli mielessään. -Rimaa, Rimaa...RIMA! -Yäh, pitkä haukotus*, ai huomenta Doris, ihana herätys >:/. -Anteeksi, Ria utta tänään on se muotinäytös. -Aivan *haukotus*, monelta se olikaan. -Ymm... se on kaik TUNNIN KULUTTUA, ON SE. Voi ei minun täytyy äkkiä laittautua.
Doris alkoi laittaa itseään kiireen vilkkaa. Laitoimme siipiin pientä kulta kimalletta, pieneen palloonmikä on Doriksen päänpäällä, laitoimme rusetin, laitoimme hänelle pienen tiaran ja autoin häntä pukemaan pienen "sailor" puvun päälle. Pistimme hänelle vähän puuteria, poskipunaa, huulikiiltoa, ripsiväriä ja luomiväriä. Doris näytti aivan enkeleiden prinsessalta. Annoimme hänelle esiintymis nimeksi "Sailor Princess".
-Kiitos Rima, en voi koskaan kiittää paremmin. -Ei mitään, tottakai autan omaa Kaotani aina, menen äkkiä haukkaaman jotain pientä niin lähden sitten saattamaan sinua Kartanolle. -Okei  Kun olin syönyt lähdin saattamaan Dorista Kartanolle, siellä sitten ilmoitin hänet kilpailuun ja sitten jäin hänen kanssa Odottamaan koska on hänen kilpailu vuoronsa.
-Doriksen vuoro kertoa-
Saavuimme kartanoon ja Rima ilmoitti minut kilpailuun, tiskin takana oleva nainen kertoi minnepitää mennä ja miten kuuluu toimia. Meidän piti mennä salin numero 13 aulaan odottamaan ja kun huudettaisiin: 'ryhmä numero 8' olisi minun ja muutaman muun kaon vuoro. ... ... ...!:RYHMÄ NUMERO 8! OLKAA HYVÄ JA ASTUKAA SALIIN NUMERO 8, KIITOS! Ääni kuulutti kaijuttimista. -Nyt on Rima minun vuoroni  -Onnea Doris pidä hauskaa, tulen hakemaan sinut sitten koska minulla on paljon tekemistä kotona, anteeksi. -Ei se mitään Rima  nähdään sitten. -SELVÄ. Rima vastasi iloisesti takaisin.

Seuraavassa hoitotarinassa kerron miten Doris pärjäsi mutta minä lähden nyt Hoitolalle siivoamaan paikkoja. Nähdään

Vastaus:

Ooooh, mitenköhän Doris pärjää? Saapahan hienostella!
Rahaa 20 LP.

Nimi: Jansku

06.11.2012 22:21
Avasin silmäni.
minulla oli jostain syystä ihana olo ja yritin kuumeisesti keksiä, miksi.
Nousin sängystä ja puin aamutakin päälleni. Katseeni osui pieneen limen vihreään ilmoitustauluun johon oli kiinnitetty valkoinen muistilappu.
Lapussa luki koukeroisella käsialalla:

LOTTO SUNNUNTAI
KELLO: 15.20 TVKao

NIIN TIETYSTI!
Oloni johtui siitä, että tänään katsoisimme Lotto-arvonnan, ja saisimme tietää voittaisimmeko jotain.
Tunsin kuinka vatsassani hiukan kipristeli.
Se oli jännitystä.
Astelin Lastenhuoneen ovelle, ja huomasin
yllätyksekseni että kaikki kaoni istui sängyllään ihan hereillä ja katseli ikkunasta ulos.
Jokin minut sai jatkamaan alas, häiritsemättä ketään heistä.
Otin jääkaapista voileipiä, pekonia, kananmunia, viinirypäkeitä, lohta,hilloa, maitoa ja mehua.Otin kaapista muroja ja keksejä.
Tein Frankien, Marilyn ja Rockyn kaakaot valmiiksi ja laitoin ne odottamaan heitä.

Rocky taapersi keittiöön.
- Uonta! Rock toivotti.
- Huomenta vain, vastasin sille.
Marilyn asteli portaat alas.
Menin halaamaan häntä.
- Huomenta Jansku, se sanoi ja otti kaakaonsa.
Syötin Fankielle vihannesmuonaa ja Frankie söi hyvällä halulla.
Kun aamiainen oli syöty, Marilyn ja Frankie sanoi lähtevänsä ulos puistoon kavereiden kanssa leikkimään.
Annoin luvan ja lähdin käymään kaupungissa asiolla.
Kaupassa Rock oli aivan innoissaan kaikesta ympärillään.
Se nukahti kun kävelin takaisin päin.
Laitoin Rockyn sänkyyn nukkumaan ja menin itse kuuntelemaan Justin Bieberin musiikkia.
hetken päästä Fankie ja Marilyn palasi he olivat hiukan iloisempia.
Juttelin heidän kanssa ja he kertoiat olevansa hiukan yksinäinäisiä.
mieleeni tuli heti toiset kaot jotka olivat myös yksinäisiä he olisivat hyvää seuraa Frankielle ja Marilynille.
Sitten Rock heräsi.
Hän oli hyvin kuumeinen ja nuhainen.
Peittelin Rockyn ja pyysin Frankieta lähtemään apteekkin.
( käväisen lääkäriviekussa heti kun ehdin )
Frankie lähti mielellään ja minä avasin telkun.
Lotto alkaisi pian.
Minua jännitti.
Frankie palasi pian ja katsoimme yhdessä arvonnan.
Marilyn ja Frankie katseli vielä Kaon perhettä, ja minä soitin Tuikkikselle.
Annoin Rockylle lääkettä ja laitoin hänet nukkumaan.
Raukka näytti todella kipeältä.
noin kymmeneltä Frankie meni nukkumaan.
Söin pienen iltapalan ja juttelin muutamista poika kaoista Marilynin kanssa. Vein hänet nukkumaan sen jälkeen menin itsekin nukkumaan.
LOPPU

Vastaus:

Pitkä, toimiva tarina. Juoni ok. Hyvin hoidettu. Hyvin kirjoitettu. 30 LP, ole hyvä!

Nimi: Rima

06.11.2012 15:41
Astelin kaohoitolan pihalle ja mietin kuumeisesti oliko kaollani Doriksella ja hänen ystävällään Danielilla mennyt kaikki hyvin. Kun saavuin ovelle näin ikkunassa kahdet minua tapittavat silmät,niistä silmistä en voinut erehtyä sillä tuntisin kaoni missä ja milloin vain.-Doris!, -Rima,-on ollut ikävä! huudahdimme saman aikaisesti. En tiedä miten kaikki tapahtui,mutta huomasin yhtäkkiä törmänneeni johonkin ja kaatuneeni polvilleni! Hyvin törmätty Rima tokaisi Doris.Anteeksi eihän teihin sattunut? kysyin turhaan huolissani.Ei ollenkaan Doris vastasi ja hymyili minulle.Ja yhtäkkiä Doris halasi jalkaani ja aloin pulputtaa saman tien miten kivaa Danin kanssa oli ollut ja miten hän olimme osanneet tehdä shushia ihan itse! Sen jälkeen seurasi kova tentti että missä minä olin ollut ja mitä olin tehnyt ja jne....Nauraen kerroin kaiken omasta ajastani viikonloppuna. Sitten ehdotin että koska sää oli pilvinen eikä rannallle tehnyt mieli niin entä jos mentäisi käymään vaikka Teatteri Tuulimyllyssä?
Doris ponkaisi ilmaan,ja huusi: -Joo!!!. Mikä muuten on Tuulimylly. -se on vielä salaisuus, kuiskasin hänelle salaperäisesti
Doris Hymyili ja kysyi mitä laittaisi päälleen?
No.. Laita lämpimä villapaita vaikka, niin ei tule vilu! Olimme juuri saapuneet Tuulimyllylle ja Doris meni heti isoimpaan näytös-saliin näyttelimme,mutta minä annoin Doriksen esiintyä
.Taputin käsiän yhteen kun Doris Tanssi vaate suunnittelu nuken kanssa  .Sen jälkeen Doris pyysin minua mukaan suostuihan minä.Mutta vaikka kuinka yritin Rimaa opettaa tansimmaan aina hän kompasui.Sitten koitin opettaa näyttelemistä, mutta Rima ei muistanut sanoja. Rima sen sijaan näytti osaavan laulaa aika taidokkaasti. Olin itsekin jo ihan poikki mutta Rima vain jatkoi laulamista,joten minä vuorostani menin katsomoon istumaan. Kun olimme molemmat ihan väsyneitä lähdimme kotia kohti. -Se oli hauskaa, hihkaisin. -Niin oli, olet todella taitava näytteliä ja tanssia, Ja sinä puolestasi laulaja.Ja kun juuri saavuimme kotiin alkoi ropista lunta.-Jee lunta<3 :3 rakastan lunta mennään ikkunan luokse katsomaan kuinka siellä sataa luntaa<3 <3  .Kun olin katsellut lumihiutaleita mielestäni kyllikseni minä menin lämmittämään jotain juotavaa ja syömään omenan. sillä välin kun lämmitin maitoa, Dorisr höpötti kuinka ihania lumihiutaleet ovat. -Enkö minä ole kuin lumihiutale, olen ainutalaatuinen  Doris sanoo hieman haltioissaa. -Kyllä olet rakas Doris, kyllä olet

Vastaus:

Hyvä hyvä! Olet kirjoittanut Tosi paljon tarinoita. Ja rahaa virtaa...
Tästä virtaa 20 LP.

Nimi: Jansku

06.11.2012 15:01
Aamun valjetessa:
Heräsin yllättäen tunteeseen, että minun olisi saatava tietää mitä kello on. Tuumailin tovin samalla, kun heitin aamutakin harteilleni ja sujautin aamutohvelini jalkoihin.
Kävellessäni kierreportaita alas muistot edellisyöstä palautuivat mieleeni selkiyttämään kokonaiskuvaa. Samassa huomasin pöydällä lojuvan korin ja siinä tuhisevia kaoita, Frankien, Marilyn ja Rock. Ajatuksia sateli päähäni, enkä muistanut pelkästään miksi he nukkuivat korissa.Muistelin, että kaupungissa olisi kaohoitola nimeltään Nostalgia. Ehkä näidenkin veijareiden olisi aika käydä siellä uudestaan. Sinne on melkein kaikkien muidenkin kaojen tiedot, olisi rekisteröity kaohoitolaan.
- Äyväy! kuului korista, joka edelleen jökötti keskellä pöytää.
- Ai niin, meinasin unohtaa teidät kokonaan! Huomenta kaot tervehdin kaojani, jotka paraikaa yrittivät päästä pois korista samaanaikaan.
- Kelpaako aamupalaksi kaurapuuro? Laitan meille kaikille, ehdotin heille. Kaikki he kurkottelivat korin reunan yli ja nyökkäsi samaanaikaan.
Loppuaamu sujui, kuin rasvattu. Sain syöttää puuron kaikille, sillä kävi ilmi, että he leikkivät vauvoja. Puin päälleni syysvaatteet ja änkesin oman vauvana käyttämäni pipot Frankien, Marilyn ja Rockyn päähän. Lastasin rattaisiin heidät kaikki ja pari pientä huopaa, ja pian olimmekin valmiina lähtöön.
Leuto syystuuli puhalsi ulkona, kun talsimme leveähköä hiekkatietä kohti kaupunkia. Muutamassa ristetksessä emmin hieman minne kääntyä, mutta lopulta pääsimme hoitolalle. Kun astuin etuovista sisään lämmin ilma tulvahti kasvoilleni. Tepastelin vastaanottovirkailijan kojulle.
- Nimi? vastaanottovirkailia kysyi.
- Nimeni on Jansku.
- Ketä olette menossa tapaamaan?
- Hmm, tulin vain tapaamaan johtajaa. Mistä voisi saada selville kaon tiedot?
- Kolmas ovi oikeanpuoleiselta käytävältä.
- Kiitos paljon.
Jatkoimme "Vauvojen" kanssa matkaa. Käännyimme aulasta oikeanpuoleiselle käytävälle ja kuljimme kolmannelle ovelle. Ovi aukeni itsestään ja työpöydän takana istui ystävällisen näköinen nuori nainen.
- Huomenta, tervehdin.
- Huomenta, huomenta, nainen vastasi.
- Asia on nyt näin, että toin nämä tapaamaan vanhaa kotiaan. Löytyisiköhän leikkihuone mistä?
- Kyllä! Kaikki ovat tervetulleita!
- Kiitos
- Selvä on, odottakaa hetki niin etsin hoitajan numeron.
Nainen penkoi hetken aikaa arkistokaappeja, kunnes löysi etsimänsä. Hän soitti numeroon ja antoi minulle sen toisen paperin.
- Tulin hakemaan kaot leikkihuoneeseen, ääni sanoi takaani.
- No miten on mennyt kolmen kaon kanssa?..
- Eritäin hyvin. Marilyn oli kyllä vähän mustasukkainen kun luuli, että hänen paikka vietäisiin.
- Marilyn on kyllä semmonen, kunnes ymmärtää asia perille asti.
- Hihii sen olen kyllä huomannut. Jutellessa join kahvin loppuun.
-Kiitoksia vielä kerran ja hyvää päivänjatkoa.
- Kiitos samoin.
Kävellessämme ulos hoitolasta olin erityisen hyvällä tuulella. Poikkesimme matkalla hetkeksi puistoon nauttimaan pilvien takaa paljastuneesta auringosta. He olivat putoilevista lehdista aivan innoissaan ja ryntäili sinne tänne koittaen napata ne ilmasta.
Kun viimein päivä alkoi päättyä ei kukaan heistä ei olisi halunnut lähteä. Illalla nautin kunnon kupillisen teetä kaojeni ryystäessä mukeistaan kaakaota. Olimme kaikki voipuneita pitkästä päivästä, mutta silti onnellisia. Päivä oli ollut niin mukava.

Vastaus:

Minun kuvitelmissani kaikki (ainakin kaot) ASUVAT Kaohoitola Nostalgiassa koko ajan. Mutta sopiva näkökulma tämäkin. Sujuva tarina. Saat 30 LP.

Nimi: Rima

06.11.2012 07:56
Prrrrrrrrrrrrrrrrrrr! Herätyskelloni soi aamulla puoli kuudelta. En ollut yhtään väsynyt, koska olin innoissani suunnittelemastani yllätyksestä. Halusin olla hyvin nopea, vaikkei minulla kiire ollutkaan. Nappasin jääkaapista illalla tekemäni leivän ja lähdin bussipysäkille hölkäten. Istuin bussissa hymyillen ja syöden leipääni. Mietin mitä kaikkea yllätykseeni sisältyisi. Ainakin lähtisin kartanoon Doriksen kanssa. Tai teen kakun, koska Doris Rakastaa Herkkuja. Bussimatka kului tänään tavallista nopeammin. Hyppäsin bussista ulos ja kiirehdin hoitolalle aika nopeasti. Kun menin sisään kävelin hyvin hiljaa koska tiesin, että melkein kaikki nukkuvat vielä aamu kuudelta. Hiivin huoneeni ovelle. Avasin oven hyvin varovasti. Doris nukkui sikeästi. Ajattelin, että menen yksin kauppaan ja, että se olisi ihan hyvä ajatus koska silloin Doris ei tietäisi oikein mitään. Kävelin ruoka-kauppaan. Katselin aineksia vähän aikaa ja tein päätökseni. Päätin ostaa Jauhoja, tikkareita ja kirpeitä hedelmiä. Ei kauhean paljon Tavaraa mutta kotona on vielä jotain Doriksen synttäreiltä. Seuraavaksi kävelin vain maisema polkua pitkin. Kun meninmeren ohi näin kuinka kaukana oli paljon pieniä laivoja purjehtimassa. Katselin merta niin tohkeissani että unohdin kellon. Kello oli puoli yksitoista.Kipaisin äkkiä kotiin ja aloin valmistamaan kakkua. Ennen kuin aloin valmistamaan kakkua pistin korva laput hanän korvilleen ettei Doris heräisi.Kun kakku oli valmis huusin: YLLÄTYYS!!! Pelästyin, mutta hymy tunki silti kasvoilleni. - rIMA! Sinä tulit. Minä luulin että sinä et tule tänään ollenkaan tänne. - Aijaa. Sanoin, mutta hymyilin edelleen. - Minä Tein sinulle kakun. Sanoin salaperäisesti ja paljastin kaikki tekemäni kakun. Laitoimme Doriksen kanssa sen pöydän Valmiiksi. Sitten laitoimme menimme pesemään kädet. Lopuksi Doris ja vieminää söimme kakkua. Sitten menimme Doriksen kanssa leikkimään pihalle. Leikimme koko illan ulkona kaiken laista. Olimme hippaa ja kirkon rottaa ja piilosta ja... kaikkea mitä maan ja taivaan välillä voi olla. Lopuksi kävin peittelemässä Doriksen sänkyyn. Hän nukahti koska oli ihan poikki.

Vastaus:

Jeij, ei hymiöitä! Sopivan pituinen tarina. Mutta juonta en oikein havainnut.
Saat 20 LP.

Nimi: Jansku

05.11.2012 14:18
Marilyn meni istumaan pöytään ja annoin sille sushia. -Jälkiruoka on tuo gaga. Huomautin. Marilyn söi halukkaasti. -Meneekö Rock ja Frankie kau’aksi nukkumaan?” Marilyn kysyi innostuneena.
Pari tuntia riittää. Sanahdin.
-Kaksi tuntia. Kello on silloin yksi, jos siis syömem viidessä toista minutissa. Marilyn kertoi. Vein lautaseni tiskipöydälle. -Tai viidessä minutissa. Nauroin ja vein pojat yläkertaan Marilyn vanhaan sänkyyn nukkumaan. Marilyn peilasi itseääm.
Nauroin ja laitoin pojat nukkumaan. He nukahtivat pian ja menin siivoamaan keittiötä.

-Pojat eivät saa viedä Janskua! Marilyn murisi ja vei nukkuvat pojat pihalle, portaiden alle. Se meni leikkimään iloisen naapurin kanssa. Hän oli innokas kuin koira! Se jaksoi peuhata, mutta osasi olla kyllä kissamainen. Marilyn veteli kuin ”mitään ei ole tapahtunut!” ilmeellä ja iloisena huoneessa. Hän huusi ja riehui. Menin katsomaan Fankieta ja Rockya.
-Missä pojat on? Kysyin kauhistuen ja etsien, mutta en löytänyt.
-Tiedätkö? Kysyin. Marilyn pudisti pidätellen itkua. Sitten hän purkautui.
-Yääääääääääh..Hän itki, Minä piilotin heidät. He ovat ulkona, portaiden alla. Marilyn itki. Katsoi Marilyniä hämmentyneenä. Hain pojat ulkoa. Istuin sängyn reunalle.
-Marilyn.. Huokasin. Marilyn katsoi minuun.
-Pojat ovat vain meidän perheenjäseniä. He toivat uuden piirteen, uuden leikin.
-He ei olekkaan viemässä paikkaani vaan tuomassa uuden ystävän. Marilyn kertoi.
Nyökytin.
-Kiitos, kun jaksoi auttaa minua ymmärtämään. Marilyn kikatti ja kaivoi repustaan kynän ja vihkon ja alkoi kirjoittamaan tarinaa miten oppia nopeasti ymmärtämään ettei aina tarvitse viedä paikkaa ollakseen ystävä ja hän kirjoitti jopa laulun kirjaansa.
-Lähdetkö kanssamme rannalle, kun Frankie ja Rock herää? kysyin Marilyltä.
-Lähden mielelläni. Marilyn hymyili ja silitti Rockyn päätä.

Pojat heräsi vähän vaille yksi. Olin pakkaamassa eväitä.
-Näin. Nyt hetki pieni, niin sitten voidaan lähteä. Sanoin hymyillen. Hän otti varmuudeksi hyppiksen mukaan. Pakkasin mukaan keksejä, gagaa, susheja ja jotain muutakin. Kikatin ja laitoin valmiiksi keksejä. Picnic kori oli sen verran iso, että siellä olisi sitä ja tätä!

Sininen houkutteleva meri näkyi jo ja rannan kultainen hiekka kimmelsi, jo kun olimme melkein lähteneet.
Meri.. Marilyn kuiskasi.

Illan hämärtyessä palasimme kotiin väsyneinä. Laitoin puuroa iltapalaksi ja sen jälkeen menin lukemaan Marilylle, Rockylle ja Frankielle iltasdun. Kun he olivat nukahtaneet menin itsekkin nukkumaan.

Semmone tarina (:



Toivottavasti pidit (;

Vastaus:

Öö, vähän sekäva, mutta... pidin. Hyvä kun jaksat kirjoittaa. On ihana saada aktiivisia hoitajia! Sulle tulee tästä 25 LP.

Nimi: Rima

05.11.2012 13:59
Päiviä  Heräsin meistä ensinmäisen, siivet olivat jo kuivuneet sateelta, Rima vieläkin nukkui sikeästi sohvalla. Menin laittamaan ruokaa koska masu kurni, -Hunajaa ja teetä vai marjoja ja mandariini? mietiskelin ääneen. -Taidan ottaa marjoja ja mandariinin. Söin mandariinin ensin ja menin ikkunan ääreen napostelemaan marjoja ja siiten nin sen. En ollutvarma mutta taisin nähdä että joku naputteli MUOTINÄYÖS ILMOITUSTA tuolla, avasin ikkunan ja näin asia oli. -Tulkaa ihmeessä kaunokainen, kaojen muotinäytös on ylihuomenna osallistuminen on ilmaista ja paikkoja vielä muutama jäljellä. -VOI KYLLÄ TULEN!!!! -RIMA RIMA, RIIMAA!!!. -yää, Rima tipahti sohvalta alas kun huusin häntä hereille. -ARVAA MITÄ RIMA, NOSTALGIAAN ON TULLUT MUOTINÄYTÖS SE PIDETÄÄN KARTANOSSA YLIHUOMENNA!!! Doris huusi kiihkeästi. -Selväksi tuli, älä huuda enään ,mennään ottamaan asiasta selvää ja ilmoitan sinut kilpailuun  . Rima sanoi hieman väsyneenä mutta silti iloisesti.

Puin päälleni söin pikaisesti jotain ja lähdimme pihalle.
*HUOMIO KAIKKIA KAUNOTTARET JA KOMISTUKSET, KAOJEN MUOTINÄYTÖS PIDETÄÄN KARATNOSSA YLIHUOMENNA TERVETULOA KAIKEN KOKOISET JA IKÄISET KAOT, TUOMAREINA TOIMII KAKSI KUULUISA KAOTA JA HEDÄN OMISTAJANSA Angelina Jolie ja hänen kaonsa Angel & Kevin O'Connell ja hänen kaonsa Carol.
Ilmoitin Doriksen kisaan ja hän halusi että minä tekisin puvun hänelle, suostuin tietenkin. teen hänelle pienen "sailor" puvun ja hän innostui. No tästäpä pitää päästää ima töidin ja Doris valitsemaan millaisen meikin hän haluaa näytökseen ja mitä blingiä pistää päällen, sillä jos pieninkin sauma tai puuteri on väärin niin sitten tapahtuu "pieni ja herkkä" harmi, ärsyyntyminen ja suuttumus. Doris on tarkka näissä asioissa mutta on muuten todella lepsu ja rauhallinen kao. Kyllä minä Dorista rakastan ja hän on maailman ihanin kao<3 <3 <3 <3 ###

Mutta minämenen nyt ompelemaan sitä asua, niin .... Nähdään myöhemmin ja kerron miten meillä on sujunut nähdään

Vastaus:

Jännää! Sinä osaat tehdä mielenkiintoisia juonia.
Saat 20 LP.

Nimi: saini

05.11.2012 08:23
(huh,viime tipassa..)
Kävelin kevein askelin hoitolalle. Pyörittelin taskussani kolmea kiiltävää, kahden LP:n kolikkoa ja minua jännitti. Olin juuri ostanut astetta suuremman yllätyksen kaolleni Gracelle, ja toivoin sydämeni pohjasta tämän tykkäävän siitä. Olin muutenkin suunnitellut meille vähän tekemistä.
"Hei, Grace! Anteeksi, eipä olla pitkään aikaan nähty", sanoin Gracen nähtyäni.
"Hei vaan, ja ei ollakaan! Missä olet ollut?" Grace kysyi ihmetellen, pientä kiukkua äänessään - mutta silti hyvätapaisesti. Puhelias, vilkas ja tunteitaan näyttävä, mutta AINA hyvätapainen, kohtelias ja ystävällinen.
"Minulla oli kamalasti kouluhommia", totesin kyllästyneellä äänellä. "Mutta, entäs sinun koulusi? Miten menee?"
Grace punehtui hieman ja loi katseensa maahan. Matonreunaa tuijottaen hän mumisi: "nnoihanhyvin.."
"Mitä? Katso vaan tänne, että saan selvää." Valmistauduin jo odottamaan hurjia tarinoita jälki-istunnoista, enkä edes halunnuy miettiä seurauksia. Silti, ei kai Grace sellaista tekisi?
"Minulla oli kuukauden ajan kaikki läksyt tehty, joten sain tähtileiman ja suklaapatukan", Grace kertoi ylpeydestä hehkuen.
Kaappasin tytön syliini ja nauroin. "Voi sinua", nauroin. "Koulu innostaa? Hyvä niin", sanoin hymyillen.
"Kuule, mitäs tänään tehtäisiin?" kysyin Gracelta.
"Mm... jotain tosi kivaa, yhdessä. Mennäänkö kaupungille?"
"Ömm.." pyörittelin kuutta LP:tä taskussani, mietin mitä sillä saisi, ja hylkäsin idean. "Mm, tuota.. minulla ei oikein ole rahaa."
Juttelimme hetken, kunnes päätimme, että huonon sään takia pysymme sisällä ja pyydämme kaikki leikkimään kanssamme. Kaikki, ketkä vaan haluavat.
Kiertelimme hoitolassa, ja letka takanamme piteni. James, Audrey, Elvis, Johnny, Diana ja Aretha sekä Ronald tulivat mukaamme. Muut olivat hoitajiensa kanssa tai muuten vaan jossain muualla. Menimme aulaan. Otin kaikilta vastaan toiveita sen suhteen, että mitä tehdään. Ehdotettiin piirtämistä, maalaamista, leluilla leikkimistä, piilosta..
"Okei, aloitetaan leikkimällä piilosta. Kuka jää?" vapaaehtoisten käsiä nousi yllättävän monta. Arvoin jääjäksi Ronaldin, joka saisi laskea kolmeenkymmeneen. Sillä aikaa kaikki juoksivat piiloon, minä mukaanlukien.
Leikittyämme piilosta monta kierrosta, ryhdyimme piirtämään. Aretha ehdotti, että otetaan parit ja piirretään kaikista muotokuvat. Teimmekin sen. Piirtämistuokion jälkeen kävimme, luvan ja teipin kanssa, kiinnittämässä piirrokset käytävälle.
Loppuilta meni leikkien yhtä hauskoja leikkejä kuin tähänkin asti - vanhoja, hyväksihavaittuja ja tuttuja leikkejä kuten tyynysota. Illalla menimme vielä syömään porukalla ruokalaan, ja sieltä hajaannuimme kukin omiin paikkoihinsa.
Grace makasi jo sängyssä, kun menin sydän hulluna pamppaillen kertomaan hänelle asiaani.
"Grace", aloitin. "Sinulla on haave, eikö niin?"
Gracen mielenkiinto ei vielä herännyt, hän käänsi lehden sivua mutta myönsi: "On."
"Olen toteuttanut sen tänään", vihjasin. "Mikähän se voisi olla?"
"Ostitko minulle sen agenttipakkauksen?" Grace innostui.
"En, se on jotain isompaa", hymyilin.
"Puhelin, vihdoin?"
"Isompaa.."
"Polkupyörä" Grace kuulosti jo niin innostuneelta, etten hennonnut enää jatkaa.
"Ei. Matkan", sanoin. "Venetsiaan."
"VAU!! VAU, SAINI, UPEAA!!!!!!!!! MAHTAVAA!"
Jäimme vielä juttelemaan matkasta perusasioita, milloin ja mihin tarkalleen ja muuta sellaista. Kun vihdoin sain Gracen nukkumaan, oli kello jo paljon ja minuakin väsytti. Olin iloinen ja tyytyväinen. Hyvä, että kallis lahja kelpasi.

Vastaus:

Kivaa, että joku lähtee matkalle! Tarinahan oli ihan super! Vuorosanoja selkeästi, hyvää kerrontaa ja ennen kaikkea ihailtavaa kaosta välittämistä. 30 LP.

Nimi: Rima

04.11.2012 21:37
Heräsin aamulla normaalia aikaisemmin. Aloin laittamaan aamupalaa minulle ja Dorikselle.
-*Haukotus*, Huomenta Doris toivottaa iloisea
-Huomenta Doris, toivotin takaisin
-Mitä on aamiaiseksi? -Muroja tai kaakaota
-Minulle kaakaota, kiitos Doris pyytää hieman väsyneenä.

Kun me siitäsitten heräilimme, söimme aamupalat, menimme laittamaan aamuvaatteet ja lähdimme pienelle aamulenkille.
-Voimmeko käydä kartanossa? Doris kysyy. -Kyllä voimme
¨KARTANOSSA¨
-Vau ompa täällä hienoa  . Aulasta Doris ryntäsi takkahuoneen kautta keskipihalle. -*Laalalaala lala laala*, täällä on niin kaunista, Doris sanoo ja hyräilee samalla jotain laulua. -No dooris olemme kierelleeet hetken niin jatkammeko matkaa  -Juu
Jatkoimme tasaista hölkää kauppakatua pitkin leikkialueen poikki ja jatkoimme kotiakohti merimaisema tietä. Doris tietenkin jäi peilailemaan itseään veden pinnassa <3 Kotona sitten söimme omenat välipalaksi. *pimpom*. Ovikello soi, siellä oli Daniel.
-Hei Dan! Doris toivottaa iloisesti -He-hei Doris ajattelin vain kysyä, jo-jos lähti-isit kanssani huomenna.. vaikka... lähtisitkö huomenna kanssani rannalle, kokska on luvattu kaunis päivä. Daniel *Dan* kysy epävarmalla äänellä ja oli hieman punastunut.
-Kyllä, mielelläni lähtisin Dan
-Kiva, Dolli, nähdään huomenna
-JEE!! Doris huutaa iloisena
-Vai että lempinimesi on nykyään Dolli? -kyllä kai sitten
Mutta minä menen nyt päivä kauneus unilleni, niin ... heippa
-Makeita unia Doris

No Doris meni kauneus unilleen niin minä päätin hiemän kirjoitta ylös keksimääni laulua ja hieman siivoilla paikkoja.

Kun Doris heräsi niin kävi hauska juttu: DORIKSEN NÄKÖKULMA:
-krhoophyy krhoophyy...phyy. Rima nukkui sikeästi sohvalla. hän oli jättänyt pöydälle lapun jossa luki että ruoka on jääkaapissa se pitää vain lämmittä. Lämmitin ruuan, söin ja sitten lähdin pihalle mutta alkoi harmittaa koska alkoi satamaan aivan kaatamalla, kun tulin sisälle olin aivan läpimärkä ja se jos koku ärsytti sillä olin juuri saanut laitettua pienet siipeni kauniisti ja heti ne kastuvat, en pidä lentämisestä sateella koska siivistä roiskuu vettä päälle, kuivattelin hetken ja siiten vain olin sillä Rima nukkui edelleen. Ei ollut mitään tekemistä niin päätin kömpiä Riman viereen sohvalle ja nukkua.
Nähdään taas @ oris & Rima

Vastaus:

Oli se Dan! Kai...?
Kiva stoori, saatte 25 LP.

Nimi: Jansku

04.11.2012 15:27
Heräsin aamulla unisena, ja mietin, mikä tästä päivästä tekee niin erikoisen. Mietin pitkään, ja muistin että saisin tänään omat Vesivärit ja keppihevosen! Menin Herättämään Janskun ja sisälläni tunsin kutkuttavan jännityksen vallassa, ja söin nopeasti aamupalan. Hyppäsin Janskun selkään ja lähdin juoksemaan täydellä vauhdilla kohti yläkertaa. Huoneessamme Rock ja Frankie nukkuivat viellä. Jätin oven auki ja ripustin seinustalle uuden huivini, ja menin ulos. Vedin syvään henkeä, ja astuin ulos. Vetäisin henkeeni kylmää, ihanaa tuoksua, ja katselin ympärilleni.

Lähdin kävelemään kadulla, kunnes löysin kavereita ulkoa. Pyysin heitä mukaani. Lähdimme matkaan kunnes saavuimme sen pihaan.

Menin sisään ja Avasin sen, olin pyörtyä, kun näin kuinka kaunis hevoseni oli. Kävelin hitaasti sen luo, ja kosketin varovasti sen turpaa.
-Oi kuinka kaunis sinä olet! Henkäisin, ja ajattelin, kuinka onnekas olinkaan.
-odotas siinä, kun käyn katsomassa satulasi!, Sanoin ja lähdin etsimään satuloita. Kaverini tulivat mukaan. Löysin satulat, ja aloin etsiskellä hepan satulaa. Löysin se, mutta huomasin, että sen päällä nukkui kissa.
Sinä olet varmaan Tatu! Sanoin, kun kissa säpsähti hereille. Silitin Tatua, ja kuulin kuinka se alkoi kehrätä.
-sinä hurmuri!,puuskahdin. Nostin Tatun alas satulasta, ja silitin sitä vielä anteeksi pyytävästi.
-Anteeksi, mutta tarvitsen tätä satulaa nyt! sanoin ja lähdin takaisin heppani luo. Tatu seurasi meidän perässä innoissaan, ja hyöri käytävällä. Avasin hepan pilttuun, ja astuin sisään takaisin kaunottareni luo. Tatu seurasi tietenkin perässäni, ja säikähti heppaa. Tatu luikki ulos pilttuusta, ja syöksyi hevosten heinäkasaan murjottamaan. Satuloin hepan, ja talutin sen ulos. Aurinko paistoi pilvettömällä taivaalla. Jansku saapui tallille Frankien ja Rockyn kanssa. Hän kiipesi hevosen selkään, ja lähti ratsastamaan metsäpolkua. Kuuntelin kavioiden tasaista kopsetta ja ajattelin kuinka ihanaa olisi ratsastaa omalla hoitohevosella. Jäimme kao kavereiden kanssa tallille odottamaan, kun Jansku ja heppa kävelivät pitkää lenkkiä, koska oli niin ihana sää. Kaikki tuntui nauttivan, ja kun lopulta he kääntyivät polulle joka veisi tallille, hevonen yritti kääntyä ympäri. Janskun piti yrittäää kaikkea, että hevonen pysyisi polulla. Jansku hyppäsi satulasta, ja talutti loppumatkan hevosta. Hän sitoi hevosen puuhun hetkeksi, ja otti siltä satulan pois. Hän ruiskutti sen päälle vielä viileää vettä, että siltä lähtisi kaikki hiki pois. lopuksi Jansku vei hevosen talliin, ja lähdimme takaisin kotiin.

Vastaus:

Oletko Jansku hevostyttöjä?
Tarina oli sadunomainen.
Saat (tai Marilyn saa kauniista kertomuksesta) 25 LP.

Nimi: Rima

04.11.2012 13:07
Huomenia  Aamulla ensinmäisenä minä ja Doris menimme syömään aamupalaa ja menimme laittautumaan ja pukemaan päivä vaatteet.
-Ompas tänään kaunis päivä. Doris sanoo iloisesti
-Niin on. vastasin hymyillen takaisin.
-Odotatko keitiössä hetken Doris rakas käyn soittamassa 1 puhelun  -Selvä

-Aivan.. juu. -Selvä siihen aikaan sitten.
-Kelle sinä soitit? Doris kysyy ihmetellen
-Yhdelle tutulle.
*Ovikello soi* -Hei  , tulitko hakemaan hänet. -Kyllä ja toin omat kaoni mukaan. -DOORIS!, tule tänne lähdet yhden kaohoitaja kaverini kanssa ulos. -Jee, kivaa

Doris ja minun kaohoitaja kaverini ja tämän kaot lähtivät rannalle että sain alkaa siivota sillä Doriksella on tänään merkkipäivä, Doriksella on synttärit mitä tämä on odottanut aivan täpinöissään. Kun Doris ja muut olivat lähteneet aloin siivota. Pesin lattiat, imuroin, pyyhin pölyt ja laitoin pyykit. Kun siivoustyöt oli tehty aloin laittamaan ruokaa. Sillävälin kun kakku oli paistumassa tein juomia. Koristelin kakun ja tein muffineja. Sitten ovikello soi jälleen. Muutamia ystäviämme tuli vihdoin. Lahjat laitettiin pöydän viereen ja sitten laitoin ruuan pöytään. Enään puuttui päivänsankari. Ovikello soi viimeistä kertaa ja Doris tuli sisään.
-YLLÄTYYS!!!
-Iik  kiitos kaikille olette ihania, Doris sanoo ilosta nauraen. Kun juhlat olivat ohi Doris meni kauneus unilleen ja minä aloin siivota. ... ... ... Kun sain siivottua joku koputti vielä oveen. Se oli Doriksen ystävä Daniel. -Onko Doris kotona?
-On mutta hän nukku. -Aijaa, no sano että se eilinen herkku kori oli minulta, halusin antaa sen hänelle salaa mutta sinä tulit.
-Se-selvä, kerron hänelle  . Kun Doris heräsi kerroin hänelle Danielista. -Sepä oli kivasti tehty Doris sanoi iloisena.

Sellaiset siis olivat Doriksen synttärit ja nyt me tiedämme kuka lähetti sen mystisen herkku korin.


Vastaus:

Vai, että Daniel... toivoin, että se poitsu olisi joku Nostalgiasta. Vai onko se Dan? No, ehkä se selviää kun jatkan lukemista! Pointsit sulle suurenmoisesta juonesta!
Hymiöitä tekstin sisällä tulisi vähentää.
Saat 25 LP.

Nimi: Jansku

03.11.2012 23:38
Aamulla nousin ylös ja katsoin kelloa. Laitoin aamutossut jalkaan ja hinauduin yläkertaan. Avasin lastenhuoneen oven ja katsoin sisään. Kaikki kaoni nukkuivat suloisesti, varsinkin Rock. Se roikkui puoliksi sängyltään alas ja kävin nostamassa hänet takaisin sänkyyn. Suljin oven ja aloin leipomaan. Ovikello soi. Menin avaamaan oven ja juuri silloin kaikki kävelivät alakertaan.
-Huomenta, he sanoivat yhteenääneen.
-No huomenta, Marilyn lähdet kylään toiselle hoitajalle, Sanoin.
-Okei, Marilyn sanoi. Ja he lähtivät.
Tein puuroa Frankielle ja Rockylle ja aloitin kakun tekemisen. He olivat syöneet ja alkoivat auttamaan kekseissä kun kakku oli uunissa.
-Mitä ostamme Marilylle?, Frankie kysyi.
-En kerro, sanoin hieman salaperäisesti.
-No menen hakemaan minun lahjan hänelle, Rock sanoi ja poistui.
Hetken päästä hän tuli takaisin lahja kädessä ja laittoi sen pakastimeen. Leivonnaiset olivat valmiita puuttui enään koristelu. Frankie ja Rock laittoivat kakkuun makeiset ja minä kermavaahdon. Kun leivokset olivat jääkaapissa odottamassa aloimme siivoamaan kotia. siivouksen jälkeen laitoimme koristeet ja katoimme pöydän. Kello lähestyi jo kello viittä. Ovikello alkoi soida tiuhaan tahtiin. Vieraat tulivat ja laittoivat lahjat pöydälle. Kun kaikki olivat saapuneet ovikello soi viimeisen kerran. Menin avaamaan oven ja sisään tuli Marilyn ja muut ystäväkaot.
-Onneksi olkoon Marilyn kulta, sanoin iloisesti.
-Kiitos, Hän vastasi vähän hämillään.
Pyysin kaikki sisään ja juhlimme Marilyn syntymäpäiviä. Illan hämärtyessä väki alkoi valua jo koteihinsa ja siivosin sen jälkeen kodin.
-AINIIN! Rock huusi ja juoksi pakastimelle.
-Mitä nyt kysyin hölmistyneenä.
-Onneksi olkoon, Rock asnoi Marilylle.
-Kiitos, Marilyn vastasi ja avasi lahjan.
-Kiva lahja, mutta miksi siellä on lunta?, Marilyn naurahti.
-No halusin antaa lunta, Rock sanoi.
Menin ylös laitoin heidät nukkumaan ja aloin siivoamaan loppuja. Siivouksen jälkeen menin todella väyneenä nukkumaan.

Marilyn syntymäpäivät olivat siis tälläiset (:

Vastaus:

Söpöä, että Rock halusi antaa LUNTA! Awww...
Oikeastihan Marilynin synttärit ovat vasta keväällä, mutta who cares?
Sen sijaan Frankista voisit kirjoittaessasi käyttää Frank -nimeä, Frankie on sellainen hellittelynimi.
Saat 25 LP sujuvasta tarinasta.

Nimi: Kinuski

03.11.2012 22:59
Lizan näkökulma:

Herään aamulla huoneessani auringon paisteeseen ja siristelen silmiäni nähdäkseni paremmin. Viimein totun auringon kirkkaaseen valoon ja päätin nousta reippaasti ylös ja syömään.
Kuljeskelin keittiöön ja huomasin matkalla Kinuskin vielä nukkuvan. - Unikeko, kuiskaan hiljaa itselleni.
Avasin jääkaapin oven ja annoin katseeni kiertää kaapin sisällä nähdäkseni sen sisältöä.
Jääkaapissa ei ollut mitään kiinostavaa syötävää ja jatkoin pakastimelle ja yllätyin nähdessäni siellä oikein herkullisen näköisen jäätelöannoksen.
- Oi mikä herkku sen on oltava minulle ♥, hihkaisin turhankin kovaa.

Peitin suuni äkisti sillä Kinuski saattaisi herätä. Meinasin jo ottaa jäätelön, mutta sitten tiesin Kinuskin raivostuvan sillä jäätelö ei ollut ehkä minulle. Ja hän oli sanonut että varastaminen on väärin! Tästä lähtien olisin kunnon kao! ainakin melkein...
10min kuluttua:

- KINUSKI HERÄÄ HALUAN RUOKAA, huusin ja ravistelin Kinuskin hereille.

- No joojoo! Kinuski vikisi ja veti aamutossut jalkaansa ja meni keittiöön laittamaan meille kaakaota ja minulle voileipää.

Aamu meni mukavissa tunnelmissa ja sain lahjan edellisen päivän hyvästä käytöksestä. Sain meinaan päiväkirjan!
Kello oli jo melkein kolme ja olimme juuri leiponeet pullaa, kun Kinuski käski minun seurata.
Pian olimmekin kartanon aulassa jälleen ja siellä ei ollut muita.

- Mitä me täällä teemme? Kysyin tylsistyneenä.

Samassa, Vivien luullakseni, marssi sisään ovista ja tuli halaamaan minua ja Kinuskia.

Mitä ihmettä tämä on!? Kysyin hämilläni.

JATKUU ---->

//Anteeks näin lyhyt, mut kirjotin aluks pidemmän ja painoin lähetä mutta se vaan katos kokonaan se tarina  //

Mutta jatkuu siis myöhemmin

Vastaus:

Ei ollut minusta lyhyt. Makea tarina. Selkeä. Kao saa hyvää hoitoa. Rahaa tippuu 20 LP.

Nimi: Rima

03.11.2012 22:21
Iltoja  Kävin vielä illalla hoitolassa tarkistamassa että kaikki on kunnossa ja kuulin Doriksen huoneesta outoa ääntä,?? muasiikkia, Kyllä se oli musiikkia. Se ei kuulunut kovin kovaa että olisi muita kaoja häirinnyt päätin mennä tarkistamaan asian. Kuulin musiikkia muuta näin että Doris oli nukummasaa omassa sängyssään. Sitten musiikki hiljeni, näin vain kuinka ikkunan verhot heilahtivat ja jokin tumma hahmo lähti. Yö pöydän viereen oli jätetty herkku kori jossa oli kaikkia Doriksen lempi herkkuja, siinä viedessä oli Doriksen lempilaulajan levyjä 3kpl, sinne oli laitettu 1 pinkki tuoksy kynttilä, (ei onneksi sytytetty), ilmapalloja ja kortti missä luki Doris. Olin aivan ihmeissäni. Mielessäni pyöri vain tumma hahmo ja se, että kuka tähän aikaan vielä käy täällä , miksi, kuka ja miksi kaikki nämä ihanuudet ja herkku kori???? . Vikka kuinka ihmeissäni olin en silti raskinut herättää Doorista, hän muuttuu tosi kärttyisäksi jos hänet herättää kesken unien. Vilkaisin hieman Doriksen lahjoja siltä mystiseltä varjolta. Näin vain kaikkea mistä Doris pitää enkä huomannut mitään poikkeavaa.
AAMULLA!
Ensinmäisenä heti aamulla, puin päälleni ja söin aamupalan ja menin herätttämään Doriksen. -Dooris herää, heräää herää!!!!!
-Mi-mitä?! *haukotus*, enkö ole sanonut että älä herätä liian aikaisin! Doris sanoo kärrtyisänä. -Anteeksi että herätin näin aikaisin mutta katso!. -Ooo?, mistä nuo tulivat ja keltä ne ovat?
Selitin Dorikselle että tulin illalla tarkistamaan että kaikki on hyvin ja kaiken siitä tummasta varjosta ja näistä herkuista.
-Eihän siinä mitään pahaa ole että haluaa antaa toiselle herkku korin ja kaikkea muuta kivaa, mutta en ymmärrä miksi ja miksi niin myöhään, ensim minulla toki kävi mielessä synttärit mutta tajusin että ne ovat vasta huomenna niin tuskin kukaa nyt aikaisin antaa lahjan ja melkein keskellä yötä !
-Niinpä Doris, mutta minua ihmetyttää se kuinka se mysteerinen varjo oikenin pääsi tänne, tiedätkö asiasta jotainDoris?... ... Doris?
*Suu täynnä musuttaa* -Mitä? nämä kao namut ovat herkullisia  <3
-Dooris  <3 <3
-No ei se varjo mitään pahaa varmasti halunnutkaan joten mitäpä tuosta, mennäänkö pihalla käymään?
-Joo
Niinpä minä ja Doris menimme pihalle, päätimme lähteä Satumetsään. Otimme mukaan vähän eväitä. Satu metsässä Doris meni leikkimään parin pienen keijun kanssa, sillä välin minä laitoin eväät ja viltin. Kun Doris palasi aloimme syömään, Peuhasin Doriksen kanssa kauvan aikaa ja pidimme tosi hauskaaa, unohdimme sen koko mystisen varjon. Kun olimme jo väsyneitä lahdimme kotia kohti. Kotona molemmat menivät pesemään hampaat ja menivät iltapesuille ja kävivät nukkumaan. Öitä kaikille!!!<3 Heippa

Vastaus:

Suloista! Doriksella taitaa olla salainen ihailija.
Hienosti kirjoitettu. Hoidat tosi hyvin. Doris viihtyy.
Saat 25 LP.

Nimi: Rima

03.11.2012 15:28
Hei Oli jälleen sateinen päivä, minä ja Doris olemme olleet sisällä ja pelanneet lautapelejä, leiponut, leikkinyt, juteltu ja tehty kaikkea muuta kivaa. Doriksen lempipuuhaa on ollut ehkä katsella sadepisaroita,on meillä ihan kivaa ollut vaikka onkin satanut. Tuossa vähäaika sitten tuli pieni tauko että ei satanut kaatamalla niin minä ja Doris päätimme mennä pihalle vähäksi aikaa. Meillä oli ihan kivaa. kunnes alkoi taas sataa  Kun menimme sisälle olimme ihan läpimärkiä, päätimme kuivatella ja vain jutella kuuman kaakaon kera jossa oli vaahtkarkkeja ja kermavaahtoa <3 namsk!! Sitten päätimme mennä hetkeksi lepäämään... ... ZZzzzZZzZ...!!!! Kun heräsimme sade oli lakannut. maassa oli paljon lätäköitä ja taivaalla oli kaunis sateenkaari. Ryntäsimme heti ulos, aurinko kivasti lämmitti ja lätäköissä oli kiva pomppia, menimme pienelle kävelylle Nostalgiapolulle ja sitä kautta leikkipuistoaukiolle. Doris rakasti temmeltää ja leikiä siellä, vaikka Doris on jo hieman "vanha", on hän silti lapsenmielinen. Kun olimme aikamme ollut puistossa lähdimme kotiakohti pitkin meri-maisema tietä. Jäimme hetkeksi ihastelemaan merta mutta Doris peilaili itseään veden pinnasta, hän taisikin ihastella itseään :3 Kun pääsimme kotiin Doris meni "Päivä kauneus unilleen" hän väitti. Ettei vain olisi ollut hieman väsynyt puisto retken takaa. Doris joi yhden lasillisen maitoa ja kävi nukkumaan, hän väsähti pöydän ääreen joten kannoin hänet sänkyyn. Siellä hänsitten nukkui sikeästi kuin tukki. No nähdään taas ja katsotaan mitä päivä tuo tullessaan<3 heippa!

Vastaus:

Vuorosanoja olisi kiva nähdä, mutta kokonaisuus oli ihan toimiva. Hyvin hoidat! Saat 15 LP.

Nimi: Jansku

03.11.2012 15:24
menin myöhään päivällä kaohoitola nostalgiaan. kun pääsin huoneeseen Kullat jo tulikin minua vastaan ja pyysi kasvis pitsaa.
-tässä! Rock tuli myös lentäen.
-minä haluan vettä!
-ole hyvä.sanoin ja annoin sille vettä.
sitten kun he olivat syönyt ja juonut lähdimme ulosrannalle.kun olimme perillä näimme että se oli niin täynnä että emme mahtunut sinne.Marilyn, Rock ja Frankie katsoivat ranalle ja rupesivat itkemään. yriti rauhoitella että kyllä me tänne huomenna päästään. mutta ei he eivät kuunnellut minua. vasta sitten näin kauempana kaon joka näytti ystävyys kaolta.
-hei ystäväni kao voisitko lohduttaa minun neoja!? huusin -kyllä voin. Se tuli ja sai kultaiset kaoni heti paremmalle päälle.
-kiitos paljon.
-eipä mitään olen iloinen kun saan auttaa.sitten kao katosi.
-lähdimme kävelemään kauemmas rannalle näimme paikan missä ei ollut ketään.ajattelimme mennä sinne ja
olimme sitten pari tuntia uimassa ja lähdimme puistoon siellä me leikimme ja kaot leikkivät muiden kanssa. Sitten lähdimme takaisin hoitolaan ja vein heidät päivä unille ja lähdin kotiin.

Vastaus:

Hmm... kumpa olisit käyttänyt isoja alkukirjaimia. Olisi mukavampi lukea. Kirjoititko puhelimella? Sisältö OK, saat 10 LP.

Nimi: Kinuski

31.10.2012 15:13
Oli jälleen uusi aamu ja minä sekä Elizabeth istuimme huoneen sängyllä ja luin Elizabethille lehteä.
Elizabeth haukotteli makeasti ja venytteli. Aurinko paistoi mukavasti ikkunoista sisään ja lämmitti ihanasti, sillä lumi oli satanut viimepäivien aikana, kuten myös kylmät ilmat olivat jälleen täällä.
Lehti oli pian luettu loppuun ja suunnittelin jo ulos menoa, kunnes Elizabeth ehdotti sitä.

- Mennään ulos peuhaamaan lumeen :3 Elizabeth hihkui kun näki lumisateen ikkunasta.

- Mennään vaan, mutta pue lämpimästi! Sanoin päättäväisesti.

- Riittää, kun laitat kaulahuivin, lisäsin nopeasti.

- Etkö sinä tule? Elizabeth kysyi sellainen ilme kasvoillaan, että kieltävästä vastauksesta tulee itkupotku raivari.

- No tietysti tulen, mutta vaikken tulisikaan siitä ei synny mitään showta, sanon ja katson kaoani.

- Tulen pian perässä, puen vielä ulkovaatteet. sanoin vetäessäni kenkiä jalkaan.

Elizabeth meni iloisesti hyräillen ulos ja minä jäin laittamaan itselleni talvivaatteita.
Pian olinkin jo valmis ja lähdin ulos. Ulkona oli paljon muitakin kaoja leikkimässä toistensa kanssa ja leikkimässä hoitajiensa kanssa, mutta missä oli Elizabeth?
Kuljin ympäri pihaa kunnes löysin hänet puun alta makoilemasta, katsellen eteensä kummallisesti hymyillen.

-Elizabeth, mikä hätänä? Kysyin hiukan huolestuneesti.

- Se on niin ihana ja söpö :3 Elizabeth vastaa edelleen tyhmä ilme kasvoillaan.

- Niin siis mikä, yritin saada selkoa.

- No ne kaikki! Elizabeth vastaa jo hiukan kärttyisästi.

- Kerrotko mitä ne kaikki ovat? kysäisin varovasti.

- Kaoja tietysti, poika kaot on niin söpöjä >3

- Niin tietenkin... Mutta mennään nyt leikkimään sinne, voit leikkiä vaikka heidän kanssaan  ) Vinkkasin silmää Elizabethille

-EN VARMASTI! Elizabeth huudahti punastellen.

- No ei nyt ole pakko, ja muista olet vielä aika nuori sinun ei tarvitse vie... sanoin esimerkillisesti kunnes minut keskeytti Elizabeth.

-Mistä me puhutaan  , Elizabeth sanoi virnistäen ja koski minuun huutaen hippa ja heitti minua pikkuruisella lumipallolla.

Pudistin päätäni hymyillen ja lähdin valkoisen, lumihangessa pomppivan kaon perään.
Jahtaus leikki kehkeytyi lumisodaksi johon osallistui muitakin kaoja ja hoitajia.
Lopulta kaikki olivat niin lumen peitossa ja kylmissään, että oli pakko mennä sisälle.
Sisällä käärin Elizabethin peiton sisään ja laitoin hänelle lämmintä juotavaa. Loppu päivän olimme sisällä, sillä kumpikaan meistä ei enää tahtonut ulos sinä päivänä. Pelailimme, katselimme televisiota, menimme piilosta sekä menimme hippaa keittiötä ja olohuonetta ympäri, sillä oen ehkäpä hiukan lapsellinen  D Muutenkin meillä oli kaikin puolin mukavaa, ja olin todella iloinen siitä, että Elizabeth oli ollut niin kiltti koko päivän, että taidan hankkia hänelle jonkin oikean lahjan
Käskin Elizabethin nukkumaan illalla sillä kello oli jo paljon.
Elizabeth meni pienen vänkäämisen jälkeen nukkumaan ja nukahtikin aika nopeasti sillä päivän touhuaminen oli väsyttänyt hänet.

Vastaus:

Ihana tarina! Vai ovat poikakaot söpöjä...
Hoidat hyvin. Saat 30 LP.

Nimi: Jansku

29.10.2012 14:20
Oli rauhallinen aamupäivä. Minä ja kaoni istuimme pöydän ääressä syömässä aamiaista. Minä olin vielä aivan unenpöpperössä, paitsi tietysti vauhtikaksikko Marilyn ja Frankie, jotka pomppivat jo täyttä päätä sohvallamme.
-Marilyn ja Frankie tulkaa jo syömään aamupalaa, sanoin.
-Ei me ehditä, kaksi kaotani huudahtivat yhteen ääneen.
-Me odotetaan, että... -Ulkona sataa lunta! Frankie hihkaisi. -Mitä!?, sanoin ja riensin ikkunaan.
-Vau, maa on ihan lumen peitossa! Marilyn huudahti.
-Pääsen kokeilemaan uusia luistimia., sanoin minä.
-Ja minä voin etsiä kukkaa, joka kasvaa vain talvella! Frankie sanoi ja innostui. kaolapset olivat jo pukemassa päälleen talvivaatteita.
-Kuka eka ulkona! he huusivat ja juoksivat ulos.
-Laitoittehan tarpeeksi päälle? min' huolehdin.
Minäkin menin pukemaan päälleen talvitakin. Minä kaivoin laatikosta esille talvitakkini ja kaulaliinani ja menin ulos. Ulkona pyrytti lunta ja maa oli jo paksun vaipan peitossa. Kaoni olivat alkaneet kisailla siitä, kuka tekee hienoimman lumiukon.
-Minun lukiukostani tulee varmasti hienoin, Frankie sanoi ja taputtivat lunta veistokseensa, joka esitti Superkaoa, erästä sarjakuvasankaria. Marilyn muotoili uuden nukkensa näköispatsasta, kun taas minä tein lumikukkaa. Muutkin kaot ja hoitajat tulivat ulos. Kaikki lapset olivat innostuneet tekemään maahan lumienkeleitä. Minä ja muutama hoitaja rakensimme lumilyhtyä. Vietimme monta tuntia pihalla leikkien, kunnes alkoi jo hämärtää.
-Mennäänkö sisälle kaakaolle? ehdotin.
-Joo! kaoni huudahtivat.
-Siellä on jo pimeää, sanoin, kun minä kaoni joimme sisällä lämmintä kaakota. Kun olimme juoneet, keksin idean.
-Mitä jos laittaisimme lumiveistosten sisälle kynttilät?
-Joo, hyvä idea, kaoni nyökyttelivät. Puimme talvivaatteet ja otimme kasan pieniä kynttilöitä mukaan. Raapaisin tulitikun ja yhdessä Marilyn ja Frankien kanssa
sytytimme kynttilät. Kaojeni avustuksella saimme asetettua kynttilät niin, että ne valaisivat upeasti pihaa.
-Vau, Marilyn sanoi ja haukotteli.
-Taidamme kaikki olla jo aika väsyneitä.
-Mennään nukkumaan.
Niin me kaikki menimme sisään, paitsi Frankie joka olisi välttämättä halunnut jäädä ulos nukkumaan veistostensa luo
menimme nukkumaan. Lopulta kyllä Frankie tuli patisteltuani hänet sisälle. Kun Frankie oli riisunut menimme iltapalalle ja nukkumaan.

Sellainen oli talvipäivämme.

Vastaus:

Tunnelmallinen, talvinen, suloinen tarina! Olet hyvä hoitaja. Saat 25 LP.

Nimi: Jansku

28.10.2012 15:18
Kuulin itkua lastenhuoneesta. Oli keskiyö ja tämä oli jo toinen kerta, kun Frankie oli herättänyt minut. Nousin sängystä ja lähdin unenpöpperöisenä tallustamaan yläkertaan. Talossa oli hyvin pimeää. Ulkona satoi lunta, huomasin sen, kun katsoin ikkunasta ulos. Nousin portaat ylös, ja menin taaperoiden huoneeseen. Frankie itki pinnasängyssään. Hän oli kai nähnyt pahaa unta. Sänky oli aivan sekaisin. Marilyn kyllä nukkui ihan rauhassa. Otin Frankien syliini. Päätin mennä nukkumaan hänen kanssa omaan sänkyyni, niin voisin helpommin rauhoitella pikkuista. Kipitin portaat nopeasti alas ja palasin huoneseeni. Menin sänkyyn ja otitn Frankien syliini. Vedin peiton molempiemme päälle ja nukahdin. En tiennyt nukkuiko Frankie, mutta itkua ei ainakaan kuulunut.

Heräsin aamulla aika väsyneenä. Frankie ei ollut onneksi ollut enään viimeisen kerran jälkeen enää herättänyt minua. Avasin verhot ja annoin aamun auringon tulvia sisään. Frankie nukkui viellä ihan käppyrässä. Kuulin ylhäältä ääniä Marilyn oli ilmeisesti herännyt. Kiskoin vaatteet päälleni ja lähdin keittiöön. Matkalla näin, että Marilyn kantoi uutta leluaan sylissään. Frankie oli ottanut peittoni syliin ja tuonut keittiöön joho oli jäänyt nukkumaan.
-Jansku, minä olen nyt aikuinen! Marilyn huusi korvaani.
He selvästi huomasivat, etten ollut nukkunut hyvin. Silmäni lurpsahtelivat vähän väliä kiinni.
- Kiivaa, että olet aikuinen, vastasin väsyneellä äänellä.
Teki kovasti mieli mennä nukkumaan. Frankie heräsi ja oli huomannut väsymykseni ja sanoi:
- Mene sinä nukkumaan, niin menen Marilyn kanssa.
- Kiitos, sanoin.
Lähdin heti makuhuoneeseen. Marilyn ja Frankie oli jo herännyt oikein pirteiksi. Frankie oli ihmeellisen nopeasti tottunut uuteen kotiinsa. Minä palasin takaisin sänkyyn ja vedin peiton päälleni. Sain nopeasti unen päästä kiinni. Näin unta jostain ihmeellisestä asiasta: Olin enojeni kanssa jossain luolassa, ja yhtäkkiä joku höykkäsi kimppuuni. Yritin rimpuilla pois, mutta en pystynyt. Se mikä minuun oli tarttunut vei minut mukanaan ja en nähnyt kaojani enään koskaan.

Heräsin uudestaan aivan paniikissa. Se oli ollut todella paha uni, sitten aikojen. Onneksi olin jo virkeäömpi ja pystyin herätä. Lähdin keittiöön katsomaan, oliko heillä mennyt hyvin. Toivottavasti he ovat syöneet puuroa, kello oli jo yhdeksän. Ulkona oli jo valoisaa ja yö oli tuonut tullessaan uuden lumipeitteen maahan. Kun saavuin keittiöön, Marilyn puhui minulle:
- Mun uudet lelut on niin ihania. Kaikki lähtivät jo kouluun, ei mitään hätää. Söin myös ison aamiaisen, joka varamsti pitää vatsan täynnä.
- Ihanaa, että pidät leiluistasi noin paljon! huudahdin.
Olin nyt paljon enemmän innoissani asioista, kuin pari tuntia sitten.
- Mitä tekisimme tänään? kysyin kaoiltani.
- Mennäänkö vaikka metsään, Marilyn vastasi.
- Joo, Frankie sanoi innoissaan.
Muutkin hoitajat olivat viellä sisällä. Jos menisimme sen jälkeen metsään, kun muut ovat päiväkodissa. Olisin kyllä halunnut heidätkin mukaan, mutta metsähän on aika vaarallinen noin pienille. Istuin pöytään, ja syöin nopeasti ruokani loppuun.
- Lähdetäänkö katsomaan kun muut menevät päiväkotiin? ksyin caoiltani ja katsoin heitä
- Mennään vaan, marilyn vastasi.
Hänkin haluaisi päiväkotiin.
- Ai joo niin, joudut menemään yksin metsään, meillähän on työt, Frankie muisti.
- Harmi. Muut voisi tulla kanssani, kun heillä ei ole vielä mitään työtä, kerroin kaoilleni.
Marilylle kävi hyvin ja menimmekin eteiseen laittamaan vaatteet päälle. Marilyn lähti muiden kanssa metsään ja jäimme kotiin Frankien kanssa.
Loppu!

Vastaus:

Kuule Jansku, tämä oli jo uuvuttavan pitkä.
Kirjoitat kyllä tosi hyvin, ja minun täytyykin antaa sinulle 30 LP.

Nimi: Jansku

28.10.2012 09:14
Heräsin aamulla siihen, kun käännyin sängyssäni jonkin terävän päälle.
- Ai!
Nousin istumaan ja seuloin lakanoitani läpi tuota esinettä etsien, löytäen lopulta pienen palan Lasia. Kiljaisin, peläten että olin yöllä pyöriessäni jyrännyt Juomalasini päältä. Huoleni oli kuitenkin turha, näin ehjän lasin, Marilyn ja Frankien nukkumassa sänkyni jalkopäässä.
- Aww ..
Nousin hiljaa ylös ja suuntasin keittiöön keittämään jonkinsorttista puuroa. Hetkisen päästä Frankie lyllersi perääni.
- luokaa.
Hän kipusi tuolin kautta pöydälle istumaan. Katsoin häntä hymyillen.
- Toki saat ruokaa, aivan kohta.
Puuro oli jo tässä vaiheessa valmista, mutten kehdannut antaa sitä hänelle niin kuumana.
- Tattoo luokaa, heti.
Hän tuli pöydällä mahdollisimman lähelle minua vaativa ilme kasvoillaan.
- hyvä on, hyvä on. Kunhan et polta itseäsi sen kanssa .. pitää käydä hankkimassa sinulle joitakin tarvikkeita joku päivä .. hmn.
Työnsin puurolautasen Frankien eteen. Marilyn heräsi.
- Mahdatko tarvita --
Lopetin lauseeni kesken, kun hän alkoi jo lappaa ruokaa suuhunsa pienillä nyrkeillään.

- Mjäh. tattoo tettä jotain. ^w^
Hän katseli minua ylisuurilla silmillään, kun istuin olohuoneessa sohvalla. Marilyn meni myös syömään puuroa.
- Toki, toki. Menisimmekö vaikkapa kirjastoon lukemaan jotakin?
- Tjoo~.
-Joo!, Marilyn hihkaisi.
Nostin Frankien syliini ja sujautin kengät jalkaani, kai me voisimme kerrankin kävellä jonnekin. Avasin oven ja astuimme ulos. Pihalla oli jo hiukan lämmin, onneksi olin laittanut Marilylle ja Frankielle kaulahuivin.
- Mitä tämä on ?
Frankie tahtoi alas Marilyn kanssa.
-Mikä tämä on?, Frankie kysyi.
- Se on lätäkkö. Vettä, ja se on todella kylmää. Kohta se taitaa jäätyä on niin kylmä.
- ooo ..
hän otti sitä hiukan kouraansa ja joi sen.
- Eisaa juoda sitä ! Siitä voi tulla kaikenlaisia pöpöjä.
- okejj..
Hän tyytyi nyt Liikkumaan vain eteenpäin. Nostin hänet syliini.

Astuimme lopulta sisään kirjastoon, laskin Frankien maahan ja astelimme lastenkirjojen luo. Marilyn ja Frankie osoitti valkoista, pehmeäkantista kirjaa ja noukin sen hyllystä. istahdin tuolille ja näytin kirjasta heille kuvia.
- Mikä tuo on~?
He kysyivät aina välillä.
Katselimme vielä joitakin kirjoja, mutta Merilyn alkoi väsyä kuviin ja lähdimme kotia päin. Kannoin häntä koko matkan, hän kuitenkin nukahti ennen, kuin olimme kotonakaan, joten laitoin hänet siellä heti sänkyyn. ~
Frankien kanssa söimme viellä puuroa ja sitten kaikki muutkin nukkumaan.

(Kirjotin puhelimella, eli saattaa olla vähän huono)

Vastaus:

Aika pitkä tarina... sopiva!  Kivaa, kun sinulla on nyt kaksi kao, hoidat niitä tosi hyvin! Frank sössöttää söpösti. Saat 25 LP.

Nimi: Jansku

26.10.2012 21:47
Janskun kengänkannat kopisivat kaohoitolan lautalattiaan, Marilyn mittaili reittiä ulko-ovelta puistolle. Vaaleat, sileät hiukset kutittivat selkääni, Marilyn pysähtyi puiston eteen .
-Jee siellä on muitakin!, se julisti. Marilyn veti syvään henkeä ja juoksi kipakasti muiden kanssa.



Jansku istui penkille tutkaili kynsilakkaansa, kirosi sen pieniä halkeamia, odotteli hetken. Kun kukaan ei vaivautunut vastaamaan, Jansku katseli muita kaoja, mutta Siellä ei ollut ketään hoitajaa. Penkit ammottivat tyhjyyttään ja Jansku jutteli rauhallisesti itsekseen, paperilappuja siellä täällä, ympäri puistoa ja Jansku keräsi ne. Puiden takaa pilkisti lämmintä valoa. Tämä oli nyt kyllä hiukkasen väärin, Janskun olisi pitänyt löytää muut hoitajat. Ihmeteltyään aikansa penkillä ja Jansku käänsi korkokantaisten kenkiensä menosuunnan kohti meluisinta huonetta: omaakotia. huikkasi Marilylle menevänsä kotiin.

Kodin olohone oli avara, valoisa tila, suuret kattoikkunat antoivat sinisen taivaan kurkistella sisään. Muutamia hoitajia, näin omissa pihoissaan, viettämässä aikaa auringon alla. Jotkut kiipeilivät huonekaluilla hippaa leikkien, jokunen taas syventyi kirjoihin säkkituolien upottavassa sylissä, Ulkona oli varmaankin lämmin. Selvittyään väripaljouden ja iloisten äänten shokista Jansku hoippuroi tiensä keittiöön valmistamaan ruokaa.

Jansku onnistui valmistamaan herkullisen ruoan, herättäen hoitolanjohtajan huomion. Jansku katseli ulos ikkunastaan.
Jansku ajatteli kahta kaoa jonka voisi adoptoida.

Marilyn tuli kotiin ja suoraan keittiöön hehkuen intoa.
-Voidaanko ottaa Frankie meille? Jookojooko, Marilyn kysyi.
-No katsotaan jos voisimme sen ottaa, Vastasin.
-Jee, Marilyn iloitsi.
Aloimme syömään ja loppuajan katsoimme elokuvaa ja söimme snack paloja iltahommien jälkeen menimme nukkumaan
-Hyvää yötä, sanoin Marilylle.
-Öitä, hän vastasi.


Vastaus:

Tykkään, tykkään, tykkään! Hienosti kirjoitit "kaikkitietävän" näkökulmasta. Olet hyvä hoitaja. Kiva kun otat myös Frankin, Marilyn saa kaverin ja siitäkös se pitää.
Saat 20 LP.

Nimi: Kinuski

25.10.2012 22:46
Minun näkökulmastani:

Kävelin reippaasti lauantai aamuna kohti Kaohoitola Nostalgiaa, ja minua jännitti todella paljon, sillä pian saisin hoitaa todella suloista kaoa nimeltä Elizabeth. Kävelin hoitolan aulaan, sillä siellä minun oli määrä tavata Elizabeth ensimmäisen kerran.
Pääsin aulaan joka vaikutti todella kotoisalta ja mukavalta paikalta ajan viettoon.Istuuduin pehmoiselle sohvalle ja pian aulaan saapuikin jo söpö, valkea kao joka vaikutti iloiselta. Mutta sen tiesin, että Elizabeth ei olisi kaikkein helpommasta päästä.



Kaon näkökulmasta:

Minä olin herännyt jo aikaisin sillä minä tahdoin olla hyvissä ajoin paikalla kun uusi hoitajani tulee.
Pian kello oli sen verran, että oli lähdettävä aulaan katsomaan MINUN hoitajaani. Lähdin iloisin mielin kohti aulaa ja hoitajani istui aulassa sohvalla. Menin samantein tutustumaan häneen.
- Hei, olen Elizabeth  Oletko uusi hoitajani?

- No hei, taidan olla, hoitajani sanoi ja hymyili minulle pehmeästi.

- Voit kutsua minua Kinuskiksi, hän sanoi minulle pirteällä, ja kiltillä äänellä.

- Mennään kauppakadulle haluan ostaa jotakin kivaa ja sitten mennä tapaamaan muita kaoja, sanoin innokkaasti ja liikuin jo ulko-ovelle.

-Hei,hei odotappas neitiseni hiukan, mennään nyt ensin käymään huoneessa 13, sillä se on nyt huoneemme. Kinuski sanoi.

-EIIII! TAHDON NYT kauppakadulle! Vastasin uhmakkaasti sillä monet antoivat periksi kun rupesin huutamaan ja kiljumaan.

- Elizabeth! Emme mene ollenkaan, ellet tule nyt kanssani huoneeseen! Kinuski sanoi topakasti.

Irvistin hänelle kun hän ei katsonut, mutta hän oli liian nopea ja kaappasi minut syliinsä ja torui minua irvistelystä ja kantoi minut huoneeseen 13. Se huone oli itse asiassa kyllä aika söpö ja pidin siitä.

-Wau! Tämähän on ihana huone! Huudahdin ja menin hyppimään sängylle kunnes kyllästyin ja Kinuski ei muutenkaan pitänyt siitä, että pompin sängyllä ja jos kiukuttelisin en pääsisi kauppakadulle  . Aika oli kulunut hirveän nopeasti, kun pääsimme kauppakadulle, mutta Kinuski ei suostunut ostamaan mitää ja väitti, ettei hänellä ollut rahaa. Löysin aivan ihanan korun kauppakadulta joten päätin että se olisi tästälähtien minun. Kuka muukaan sitä nyt kaipaisi!?
Ilta häämärtyi ja olimme juuri tulleet kartanolle, ja menneet huoneeseeni,niin ja Kinuskin huone se oli myös...

-Elizabeth mistä sait tuollaisen korun mitä näimme kauppakadulla?
Kinuski sanoi yllättyneenä kun näki korun minulla.

- Löysin sen kartanon ratsastus tallin pihasta! Eikö se ole niin, että löytäjä saa pitää? Selittelin niin tosissani kuin osasin.

-Kuuleppas nyt, ei täällä ole ratsastus tallia! Kinuski sanoi epäilevästi.

-ömm... no, siis tota kun, toi yks poika kao anto sen mulle♥
Sanoin hiukan valehdellen

- Elisabeth, me palautamme heti huomen aamuna korun kauppaan ja jos olet kiltisti aamun niin voit saada yllätyksen. Hän sanoi yhtä tiukalla äänellä kuin aikaisemminkin.

- Ei se ole kaupasta se koru. Katsoin Kinuskia koiranpentu ilmeellä.

- Hei, varastaminen on ilkeää ja rumaa niinkuin on valehtelukin, annappa koru nyt tänne niin mennään iltapalalle.
Sanoi Kinuski sellaisella äänensävyllä jonka tunsin tietävän jotain arestin tai sen kaltaista jos pistää vastaan.

- No okei voitit. sanon hiljaa ja luovutin korun Kinuskille.
- Noniin kiitos Elizabet, saat huomenna jotakin kivaa, jos olet nätisti. Hän sanoi minulle innostuneella äänensävyllä.

Loppuilta meni mukavissa merkeissä kun söimme iltapalaa ja katsoimme kao elokuvan ja Kinuski luki minulle ilta sadun.
Ja jos sitä ei lasketa, että yritin vielä pari kertaa pihistää korun niin olin niin nätisti koko illan, että kyllä nyt pitäisi yllätyksiä tihkua.


Sellanen tarina nytten  Toivottavasti pidit

Vastaus:

Moi Kinuski ja kiva, että aloitit hoitamisen reippaasti!  Tykkäsin tarinasta, oli jännä idea yhdistää molemmat näkökulmat samaan tarinaan. Elizabeth on persoonallinen ja empä ole koskaan lukenut varastelevasta kaosta. Keksit siis jotain uutta, hyvä! Sopivan pituinen ja siisti tarina. Saat 25 LP.

Nimi: Jansku

25.10.2012 14:41
Avasin silmäni ja katsoin ylös. Nousin sängystäni ja suuntasin kohti olohuonetta, kun olin lähdössä huomasin viellä Janskun nukkuvan. Menin hiljaa ovesta katsomaan telvisiota. Caojen lastenohjelmat loppuivat ja Jansku ei ollut vielläkään herännyt. -Miksei hän jo herää, hän on aika ennen herännyt ennen minua ja minulla on jo nälkä, Marily tuumaili. Aloin tekemään aamupalaa itselleni vaikka yleensä Jansku laittaisi. Istuin pöydän ääreen ja söin aamupalaa hitaasti. Jansku ei vielläkään ollut herännyt ja Marilyn alkoi jo ihmetellä.
-No jätän viestin, että lähdin puistoon, hakee minut sieltä, Marilyn puhui itsekseen.

Saavuin puistoon ja juoksin ystävieni luokse leikkimään heidän kanssaan. Kaikki kyselivät, että missä Jansku oli, kerroin että hän ei ole herännyt vielläkään peiton alla aamulla tuhissut oli.
Leikin päätyttyä muut caokaverit lähtivät syömään kotiin ja sitten minäkin lähdin jos Jansku olisi jo herännyt.

Avasin kotioven, mutta hiljaista siellä oli. Menin makuuhuoneeseen jossa Jansku oli jo hereillä, mutta ei puhunut mitään.
-Nytkö vasta heräät minulla on jo nälkä, sanoin Janskulle
-mnnnnmmm, hän vastasi
-Miksi et puhu oletko sairas? kysyin
-mmnnnnhhmmn, kuului taas
-Odota palaan pian, sanoin Janskulle.

Lähdin apteekkiin kysymään mikä hoitajaa vaivaa jos hän vain nukkuu ja mumisee. Sain lääkkeen joka pitää antaa kahdesti päivässä kolme päivää.

Palattuani kotiin jansku edelleen makasi sängyllään ja tuhisi. Annoin lääkettä hänelle ja sanoin mitä apteekissa oli sanottu. Jansku lähetti viestin ystävälleen jonne menisin siksi aikaa kun hän on sairas. Ensin kauhistuin, mutta ajattelin sen olevan kivaa. Puolenttunnin kuluttua ovikello soi ja menin avaamaan josta sisään astui Janskun ystävä jolla on monia caohoidokkeja.
Hän käväsi Janskun luona ja lähdimme matkaan.

Istuimme autossa pitkään kunnes saavuimme hänen luokseen. Ovesta tuli vastaan muitakin ja menimme heti leikkimään. Iltapalan aika ja nukkumaan. Seuraavat päivät kuluivat nopeasti kunnes tuli kotiin lähdön aika. Hyvästelin ystäväni ja matkasimme kohti kotia .

Kotiin päästyäni Jansku oli keittiössä ja tervehti iloissti.
-Tervetuloa takasin kotiin Marilyn! Jansku huudahti.
-Moi onneksi olet nyt terve yökylässä oli kivaa, kerroin Janskulle.
-Olitko kiltisti ja kiitos, että hoidit häntä, Jansku sanoi.
-Juu ei mitään, mutta lähden nyt kotiin.
-Hei hei nähdään! sanoimme yhteen ääneen Janskun kanssa.

Söimme iltapalan ja kasoimme telkkua. Kun tuli nukkumaan meno aika sain nukkua Janskun vieressä.

Vastaus:

Jes, kaon näkökulmasta! Sopivan pituinen, kiva tarina. Saat 20 LP.
Löysitkö tänne muuten CAOhoitolasta (esim. nomparellista)? Meillä pikkuotukset ovat KAOJA.

Nimi: Jansku

23.10.2012 19:55
Heräsin aamulla ja katsoin kun Marilyn nukkui sikeästi. Nousin ylös ja laitoin aamutossut jalkaan ja menin valmistamaan aamiaista.
-Huomenta, Marilyn sanoi.
-No huomenta unikeko nukuitko hyvin?, kysyin Marilylta.
-Juu nukuin, Marily vastasi.
Aloimme syömään aamiaista. Kun olimme syöneet menin pukemaan ja lähdimme puistoon leikkimään. Marily meni muiden kanssa leikkimään ja minä lähdin kauppaan. Palasin puistoon, mutta Marily ei ollut siellä.
-Marily! MARILY!, huusin niin, että kurkkua kivisti silti en saanut vastausta. Juoksin kotiin ja huusin missä hän voisi olla. Avasin keittiön oven ja sillähän se oli!
- Pelästyin niin kamalasti, että missä sinä olit, sanoin Marilylle toruen.
-Anteeksi tuli jano ja tulit kotiin kun olin palaamassa ryntäsit ovesta sisään, Marily sanoi.
-Saat anteeksi, mutta autappas nyt minua purkamaan pussin niin syödään iltapalaa.
Purimme kauppakassit ja aloin laittamaan meille iltapalaa. Iltapesut tehty ja nyt nukkumaan! (:

Vastaus:

Moi Jansku ja kiva kun liityit! Vähän minua rupesi harmittamaan, että et kertonut ensitapaamisestanne tms., vaan tarina alkoi suoraan. Mutta tämä on tosi hyvin kirjoitettu! Selkeä ja vuorosanat on aina kivoja.  Saat 10 LP.

Ps. Kaosi nimi on Marilyn, älä unohda N:ää!

Nimi: saini

05.10.2012 17:00
Katsoin eteeni, ja mietin, mitä ihmettä tekisin. Kaokavereitani ei ollut pihalla, ja sainiakaan ei näkynyt. Olihan kello jo sentään paljon. Yleensä saini valittaa, etten minä herää, ja nyt hän itse on myöhässä! Yhtäkkiä oivalsin, että edessäni oleva kiipeilyteline olisi ratkaisu ongelmaan. Niin tietysti, kiipeilen vähän ennen kuin saini tulee! Sitten näytän hienon temppuni sainille, ja hän yllättyy!
Tuumasta toimeen, mietin ja juoksin telineelle. Kiipesin ylemmäs, ylemmäs, ylemmäs, kunnes olin huipulla. Katselin hetken alas ja nautin tunteesta, joka antoi huimasti energiaa. Hyvä, että tänään olisi vapaapäivä koulusta. Aloin hetken päästä kiivetä alas, mutta... *whips!*
Hetkessä makasin jo maassa.
- Auh, sattui! vaikersin ja yritin estää kyynelten tulemisen.
Makasin maassa yksin, pystymättä liikkumaan. Missä, MISSÄ kaikki muut ovat?
- Grace, kuulin äänen kutsuvan. Hei, se oli saini! 'Olisitpa tullut aikaisemmin', mietin.
- Täällä, inahdin.
- Grace, Grace? Onko jotain sattunut? Voi, pikkuinen! saini sanoi ja kumartui ylleni silittäen otsaani.
En jaksanut ärähtää 'pikkuisesta', vaan nautin siitä, että saini oli siinä.
- Anteeksi, kun tulin niin myöhään! Olinpa tyhmä, saini puhisi itselleen kiukkuisena. Hän otti minut syliinsä ja kantoi huoneeseen.

Makasin sängylläni peiteltynä, kuuntelin taustalla pyörivää musiikkia ja söin appelsiinia, jonka saini oli kuorinut. Kyljessä jomotti edelleen, mutta olo ei ollut hullumpi, saini kun oli hakenut minulle jotain lääkettä. Juttelimme niitä näitä, ja pyysin sainia myös lukemaan minulle satuja.
Taisin myös nukahtaa jossain vaiheessa, koska yhtäkkiä kirkas päivänvalo vaihtui pimeään illan saapuessa. Katselimme elokuvaa, ja kerroin sainille hauskoja juttuja virkistyttyäni päiväunien jälkeen.
- Tiesitkö, että kun Ukko Kao meni saunaan, hän jätti laukun naulaan?
- Hahhah! Entäs, miksi Pikku Kao kantoi tikkaat kouluun ollessaan kolmannella luokalla? saini kysyi.
- No?
- Hän halusi kiivetä yläluokille!
- Hmm... voisi kokeilla, sanoin hymyillen.

Joimme iltateen - kyllä, juon teetä - ja pelasimme erän KaoCluedoa. Voitin, kuten viimeksikin, mutta meillä oli hauskaa. Vielä viimeiseksi illalla kerroimme pieniä tarinoita toisillemme. Pieniä, hassuja pätkiä sieltä täältä, erilaisista tilanteista.
- Kiitos, tämä oli maailman paras kipeilypäivä!
- Ole hyvä, olet ihan hassu! Harmi, että vapaapäivä meni tähän, mutta kiva jos oli silti mukavaa. On meillä kuitenkin viikonloppu edessä, saini sanoi.
- Niin, hyvää yötä saini!
- Hyvää yötä, Grace-kultaseni!

Vastaus:

Aluksi ajattelin, että aika juoneton tarina mutta olihan siinä jotain. Ei aina tarvitse olla retkillä tms. Arki käy hyvin! Vuorosanat on mukavat. Saat 20 LP.

©2020 Kaohoitola Nostalgia - suntuubi.com